Yrittäjä – turvaa itsesi työttömyyden varalta

Työttömyysturvasi kannalta on merkityksellistä, oletko palkansaaja vai yrittäjä. Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus, joka on verrattavissa vaikka palovakuutukseen.

Reijo Mylläri on toiminut myynnin ja myyntijohdon koulutusyrittäjänä pitkään. Hän on ollut Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa AYT:n jäsen yrityksensä perustamisesta lähtien.

– Yrityksen perustamis- ja alkuvaiheiseen kuuluu paljon asioita, jotka pitää hoitaa, jotta yritys lähtee käyntiin. Keskittymisen kohteena on pikemmin yrityksen toiminta ja monet käytännön asiat. Ajatukset pyörivät muualla kuin vakuutuksissa ja riskeissä. Siitä huolimatta yksi tärkeimpiä asioita, joka on syytä hoitaa heti yritystoiminnan alkaessa, on liittyä yrittäjän työttömyyskassaan. Minusta yrittäjäkassajäsenyydessä on kyse pienestä rahasta, kun sillä voi turvata toimeentulonsa työttömyyden aikana, kertoo Mylläri.  

Työttömyyskassalla on väliä

Mylläri myöntää, ettei itse olisi yrittäjänä aloittaessaan huomannut heti hoitaa työttömyysturvaansa kuntoon ilman oman liittonsa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n neuvoja. Monelle on epäselvää, miten ansiosidonnainen työttömyysturva on mahdollista varmistaa yrittäjänäkin.

– Yleisesti ajatellaan, ettei yrittäjänä voisi työttömäksi joutuessaan saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta yrittäjän on valittava yrittäjäkassan jäsenyys työttömyysturvan varmistamiseksi.

Lähtökohtana on, että palkansaajakassan jäseneksi pääsee palkkatyöllä, yrittäjäkassaan liittymisen ehtona on lakisääteinen eläkevakuutus, jonka (YEL-, MYEL tai TyEL) vuosityötulo on vähintään 12 564 euroa. Palkansaajakassan jäsenyys ei turvaa yrittäjää tai ammatinharjoittajaa työttömyydeltä, sillä yrittäjän työssäoloehto ei kerry palkansaajakassassa.

Samaan aikaan palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevän on itse ratkaistava se, kumpi toiminta muodostaa suuremman osan työllistymisestä.

Työttömyyden riski realismia yrittäjällekin

– Yrittäjäksihän lähdetään onnistumaan, ei yrittämään, joten työttömyyden riski tuntuu kaukaiselta varsinkin nuorelle yrittäjälle. Se on silti todellinen, ei inhorealismia. Yrittäjä voi joutua työttömäksi muutenkin kuin yritystoiminnan loppuessa. On hyvä muistaa, että terveysriskit ovat merkityksellisiä erityisesti yksinyrittäjälle. Kenen tahansa työkyky voi heikentyä terveyssyistä, mikä heijastuu usein yrityksen toimintaan, Mylläri sanoo.

Työttömyyden voi rinnastaa muuhun odottamattomaan, ei-toivottuun asiaan, joka on kuitenkin mahdollinen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tätä nykyä noin 7 %, kun tulipalon riski on tilastojen mukaan 0,3 %:n tasoa.

Työttömyysturvasta huolehtiminen onkin Myllärin mielestä riskien hallintaa. Hän toteaa itse ottaneensa huomioon oman pitkäaikaissairautensa punnitessaan asiaa.

Kassan vaihto on mahdollinen

Kun palkansaaja ryhtyy yrittäjäksi tai yrittäjä palkansaajaksi, kannattaa viipymättä vaihtaa palkansaajakassasta yrittäjäkassaan ja päinvastoin. Tällöin ansiosidonnainen turva säilyy koko ajan katkottomana.

Myllärin mukaan yrittäjäksi aikovilla ja yrittäjänä aloittavilla on monesti huolta TE-toimistojen tulkintakäytännöistä. Sivutoimisen yrittäjyyden ja palkansaajatyön yhdistelmä aiheuttaa epävarmuutta ja epätietoisuutta. Vaihtelevat viranomaiskäytännöt eivät helpota yrittäjän asemaa työttömyysturva-asioissa.

–  Ennakkopäätökset eivät kerro varmuudella, mikä tulkinta toteutuu. Tilannetta voi selkiyttää itse siten, että tekee selkeän päätöksen, että on yrittäjä. Jos yrittäjyys ei tunnu omalta jutulta, voi palata palkansaajaksi ja vaihtaa takaisin palkansaajakassaan, Mylläri neuvoo.

Kassaan kannattaa Myllärin mielestä liittyä, kun kaikki on hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, liittyminen on usein jo liian myöhäistä. Yrittäjän on pääsääntöisesti oltava jäsenenä AYT-kassassa vähintään 15 kuukautta, jotta oikeus päivärahaan syntyy.