Vaikka talousnäkyvät ovat edelleen vaatimattomat ja työttömyys piinaa myös myyntialaa, työpaikkansa säilyttäneet myyntiammattilaiset näkevät nyt valoa tunnelin päässä.
MMA:n vuotuiseen työmarkkinatutkimukseen vastanneista 8,5 prosenttia piti työnantajayrityksessä tapahtuvia irtisanomisia todennäköisenä tai varmana, kun vuosi sitten näin uskoi peräti 17,3 prosenttia vastaajista.
Omalle kohdalle irtisanomisen uskoi osuvan 5,7 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna vastaava luku oli 9,0 prosenttia.
Työnantajayrityksessä tapahtuviin lomautuksiin uskoi tänä vuonna 6,9 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna jopa 13,8 prosenttia uskoi lomautusten olevan edessä todennäköisesti tai varmasti.
Omalle kohdalle lomautuksen odotti osuvan nyt 3,1 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna omaa lomautustaan piti todennäköisenä tai varmana 9,1 prosenttia vastaajista.
Keskimmäiset palkat kehittyivät parhaiten
MMA:n jäsenten mediaanipalkka eli keskimmäinen bruttokuukausiansio oli 4 850 euroa joulukuussa 2015, kun se vuotta aiemmin oli 4 700 euroa. Palkat nousivat 3,2 prosenttia.
Työmarkkinatutkimuksen mukaan parhaiten ovat kehittyneet keskimmäiset palkat. Sen sijaan kaikkein suurimmissa palkoissa tapahtui notkahdus.
Keskimäärin suurimmat palkat ovat pudonneet muutaman prosentin, mutta joidenkin toimialojen osalta reilusti enemmän. MMA:n tutkimus- ja koulutuspäällikkö Jouni Röksä pitää tätä tyypillisenä taantuman ilmiönä: johtajat kantavat vastuunsa.
Palvelualalla ylimmät palkat putosivat 3,2 prosenttia. Ilmiö näkyy kuitenkin erityisesti ICT-alalla, jonka hohto alkaa olla palkkojen nousun osalta ohi. Siitä huolimatta ICT-alan korkeimmat palkat ovat edelleen tutkimuksen parhaimmistoa, yli 6 000 euron kuukausipalkkoja.
Viime vuosia on leimannut pienimpien palkkojen nousu. Se jatkui osittain tänäkin vuonna, kun palkkoja tarkastellaan toimialoittain. Esimerkiksi teollisuudessa ja vähittäiskaupassa pienimmät palkat nousivat 2,3-3,3 prosenttia. Molempia selittää hyvä yleissitovien työehtosopimusten kattavuus.
Samaan aikaan kuitenkin päällikkö- ja edustajatason vähiten tienaavien palkat ovat laskeneet, vaikka näissä asemissa olevien keskimmäiset ja suurimmat palkat ovat nousseet 1,4‒6,9 prosenttia.
Kun taantuma pitkittyy, se näkyy myyntialalla palkkakilpailuna.
‒ Kun kilpailu työpaikoista kovenee, on tyypillistä, että palkat liukuvat alaspäin. Näin käy varsinkin taantuvilla toimialoilla. Ja jos työttömyys pitkittyy, vanhaa palkkatasoa ei enää pysty välttämättä säilyttämään, Jouni Röksä sanoo.
Kasvu-uralla vai auringonlaskun alalla?
Päätuotteittain tarkasteltuna palkassa ovat kirineet muun muassa elektroniikan parissa työskentelevät myyntialan ammattilaiset. Mediaanipalkka on kehittynyt erittäin hyvin ja 11 vuodessa palkat ovat tuplaantuneet.
‒ Tämä kielii Nokian pienempien perillisten menestymisestä, Röksä pohtii.
Teknokemia noudattelee yleisempää linjaa eli mediaania suuremmat palkat nousivat 4‒14 prosenttia, mutta alimmat palkat putosivat hieman. Kymmenessä vuodessa mediaanipalkka on noussut 43 prosenttia.
Kiinnostava ala on rahoitus- ja vakuutusala: palkka nousee vielä hyvin, vaikka verkkopalveluiden ja alan murroksen takia on odotettavissa, että alalta häviää seuraavan parinkymmen vuoden aikana runsaasti työpaikkoja.
Röksä arvioi, että parhaiten työpaikasta pitävät kiinni ne, jotka kehittävät vahvan taloudellisen osaamisen lisäksi verkkovalmiuksiaan. Näin on käynyt myös graafisessa teollisuudessa ja media-alan murroksessa vuosina 1995‒2016.
Kuljetuksen ja logistiikan alan voimakas saneeraus viime vuosilta on takana ja ne, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa, saavat hyvää palkkaa: pienimmätkin kuukausipalkat ovat 4 000 euron tasoa.
Suurin sukellus tapahtui ATK-ohjelmistojen parissa työskentelevien ylimmissä palkoissa. Tämän tuoteryhmän eniten ansaitsevien palkka putosi peräti 29 prosenttia. Myös ATK-palveluiden tuoteryhmässä mediaanipalkkaa paremmin tienaavien palkat putosivat reilusti.
Poikkeuksen muodosti ATK-laitteiden tuoteryhmä, jossa suurimmat palkat nousivat yli kymmenen prosenttia.
‒ Verkkokaupan myötä rutiinitehtäviä on poistunut ja myyntitehtävät ovat vaativien kokonaisratkaisujen myyntiä. Vaikka yt-neuvottelut ovat alalla arkipäivää, ovat palkat koko myyntialaa ajatellen hyviä, Röksä sanoo.
Kustannus- ja painoalan mediaanipalkat ovat olleet laskusuunnassa jo useita vuosia. Tänä vuonna tuoteryhmän parissa työskentelevien mediaanipalkat laskivat yli seitsemän prosenttia.
‒ Alalla on käynnissä pudotuspeli, koska työpaikat häviävät tasaisen varmasti. Osa korvautuu digitalisaation synnyttämillä uudenlaisilla työpaikoilla, mutta esimerkiksi valtaosassa kansainvälistä verkkomainosmyyntiä ketjutus on syönyt täysprovisiomallilla työskenteleviltä myyjältä mahdollisuuden kunnon ansioihin, Röksä sanoo.
Kiinteä palkka tuo turvaa taantumassa
Myyntialalla toimivista kahdella kolmasosalla on kannustava palkkarakenne, mutta käytännössä vain vajaa viidesosa heistä käytännössä saa kannustimia.
Jouni Röksä kertoo, että varsinkin taantumassa kannustimien taustalla olevat tavoitteet asetetaan usein niin epärealistisiksi, että niiden saavuttaminen on käytännössä vaikeaa.
‒ Tämän vuoksi kannattaa pyrkiä nostamaan kiinteän palkan osuutta omassa palkkamallissa. Tulospalkkion maksamiskriteerit ovat yleensä yrityksen määriteltävissä.
Röksä kertoo, että täysprovisiopalkat ovatkin häviämässä markkinoilta. Vain vajaa kaksi prosenttia tutkimukseen vastanneista saa pelkkää provisiopalkkaa.
‒ Niissä sopimukset ovat joskus niin huonoja, että niiden kautta ei pääse kunnon ansiotasoon, vaikka myynti olisi erinomainen.
Palkkaustapana yleisin on kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä (42 prosentilla), toisena kiinteä (33 prosentilla), kolmantena kiinteän palkan ja provision yhdistelmä (18 prosentilla) ja neljäntenä kiinteän palkan sekä provision ja bonuksen yhdistelmä (5 prosentilla). Pelkkää provisiopalkkaa saa vajaa 2 prosenttia vastaajista ja lopuilla palkkamalli on takuupalkka tai bruttoprovisio.
Palkkakehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana parasta niissä palkkamalleissa, joihin sisältyy kiinteän palkan osuus.
‒ Kiinteän palkan ja kannustinosan sisältämissä malleissa palkat ovat nousseet kymmenessä vuodessa noin 40 prosenttia, kun taas esimerkiksi bruttoprovisiomallissa palkat ovat laskeneet 20 prosenttia, Röksä kertoo.
Lisätietoa palkkatutkimuksen tuloksista saat kirjautumalla jäsensivuille.