Akava katsoo, että työlainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan nykyisen työelämän tarpeita. Itsenäisestä ja liikkuvasta asiantuntijatyöstä ei saa muodostua työsuojelun harmaata aluetta.
– Teknologian kehittyminen ja liikkuva työ ovat vapauttaneet työntekijät kiinteästä paikasta, seinistä, työpöydistä ja johdoista. Valitettavasti työlainsäädäntö ei ole seurannut kehitystä, vaan rakentuu edelleen vanhakantaiseen näkemykseen teollisen ajan yhteiskunnasta. Uudentyyppistä asiantuntijatyötä tekevät ovat vaarassa jäädä työsuojelullisesti epätasa-arvoiseen asemaan, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Ongelma korostuu erityisesti työaikaa koskevissa kysymyksissä. Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on pudonnut kokonaan työajanseurannan ulkopuolelle. Reilu kolmannes pitää itse kirjaa työtunneistaan, ja vain vajaa kolmannes on työaikaseurannan piirissä.
– Asiantuntija- ja esimiestyötä tekevillä ylemmillä toimihenkilöillä on yleisempää kuin muilla työntekijäryhmillä, että työ läikkyy varsinaisen työajan ulkopuolelle. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä saa työhönsä liittyviä yhteydenottoja vapaa-ajalla. Lisäksi yli 40 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoittaa tekevänsä kotona ylitöitä tai korvauksetonta työtä. Tärkeä edistysaskel olisi kirjata työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot lakiin, sanoo Sahamies.
Työajanseurannan rinnalle tarvitaan Akavan mielestä työntekijöiden palautumismahdollisuuksien seurantaa.
– Vaikka työn henkinen kuormitus on yleisesti ottaen vähentynyt 2000-luvulla, tehdään asiantuntijatyötä yhä oman jaksamisen kustannuksella. Jopa 2/3 ylemmistä toimihenkilöistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Henkisen kuormituksen vähentämiseksi työnantajan olisi tärkeä varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua kaikessa työnantajan lukuun tehdyssä työssä ja matkustamisessa ajankohdasta riippumatta. Myös työsuojeluvalvonnan tarkastuksia ja muita resursseja tulisi kohdentaa työaikojen ja niiden kuormittavuuden valvontaan, sanoo Sahamies.
Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen lisää työn tuottavuutta.
– Työpaikoilla tulee edistää enemmän uutta teknologiaa ja eri elämäntilanteisiin sopivia työskentelytapoja, kuten työn ja yksityiselämän yhdistämistä helpottavaa etätyötä. Samalla on tärkeä sopia yhdessä etätyöskentelyn pelisäännöistä ja varmistaa riittävä työsuojelun taso. Pitkällä aikavälillä lainsäädäntöä on uudistettava niin, että kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa siihen katsomatta, missä työ fyysisesti tehdään.
Lisätiedot: Miika Sahamies, asiantuntija, puh. 050 530 5366
Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta juhlitaan ihmisarvoista työtä, hyvää työelämää ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittämiseen. Päivää vietetään noin 60 maassa ympäri maailmaa. Suomessa kunnon työn päivän taustalla vaikuttavat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK sekä keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Tänä vuonna mukana kumppaneina ovat myös työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä2020 -hanke sekä sen yritysverkostot.
Facebook: Kunnontyönpäivä
Twitter: @Kunnontyo
Instagram: #kunnontyönpäivä