On melkoisen kurjaa, jos rentouttavat lomasuunnitelmat vaihtuvat toipilaana potemiseen. ”Tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla” kuulostaa huonolta vitsiltä tilanteen osuessa omalle kohdalle. Onneksi vuosilomalaki mahdollistaa tietyissä sairastumiseen liittyvissä tilanteissa loman siirron.
Jos sairaus iskee ennen vuosilomaa, työntekijällä on aina oikeus siirtää vuosilomaansa myöhemmäksi ajankohdaksi. Tämä vaatii kahta toimenpidettä: työntekijän tulee ensinnäkin esittää työnantajalle selvitys työkyvyttömyydestään – käytännössä lääkärintodistus. Toisekseen loman siirtämistä pitää erikseen pyytää. Tämä kannattaa tehdä kirjallisesti.
Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, on työntekijällä oikeus saada siirretyksi kuusi lomapäivää ylittävät vuosilomapäivät. Tällöinkin työntekijän tulee esittää työnantajalle heti sairastumisen alusta lukien lääkärintodistus ja pyytää loman siirtoa.
– Nämä vuosilomalain mukaiset omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Kuusi omavastuupäivää voi siis tulla sovellettaviksi, jos työntekijällä on vähintään viiden viikon eli 30 arkipäivän mittainen vuosiloma, sanoo Taija Numminen Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n lakipalveluista.
Loma siirtyy enintään seuraavan vuoden loppuun
Jos mahdollista, sairastumisen takia siirretty kesäloma on annettavana normaalina lomakautena eli 30. syyskuuta mennessä. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole tuolloinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksena eli maksetaan rahassa.
Sairasloman ajalta voi myös tietyin ehdoin ansaita uutta vuosilomaa. Vuosilomaa kertyy aina työssäolon perusteella. Vuosilomalaissa sairasloma huomioidaan kuitenkin työssäolon veroisena aikana enintään 75 työpäivän osalta lomanmääräytymisvuotta eli 1.4.–31.3. välille sijoittuvaa ajanjaksoa kohti.
Työntekijällä on kuitenkin oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, jos työntekijän ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäivien avulla työntekijälle siis taataan neljän viikon palkallinen vuosiloma. Oikeus lisäpäiviin katkeaa, kun sairauspoissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Kesälomat pidetään touko- ja syyskuun välillä
Normaalitilanteessa kesäloman osuus vuosilomasta pidetään niin sanottuna lomakautena eli 2.5.–30.9. välisenä aikana. Loput lomapäivät, eli talviloma, pidetään lomakauden ulkopuolella eli 1.10.–30.4. välisenä aikana. Vuosilomapäivät ansaitaan aina etukäteen maaliskuun loppuun päättyvän lomanmääräytymisvuoden aikana.
Kuka sitten loman tarkasta ajankohdasta päättää? Viime kädessä sen määrää työnantaja. Usein lomista kuitenkin sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, ja vähintäänkin työnantajan on annettava työntekijälle mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta.
Työnantajan tulee ilmoittaa loman ajankohta kuukautta ennen sen alkua. Poikkeustilanteissa ilmoitus on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen alkavaksi aiottua lomaa.
Lomapalkka tulee vuosilomalain mukaan maksaa ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän loman osalta lomapalkka voidaan maksaa normaalina palkanmaksupäivänä.
Lomaraha kartuttaa lomakassaa
Työehtosopimuksesta tai työnantajan noudattamasta käytännöstä riippuen työntekijälle voidaan maksaa lomaraha. Se tunnetaan myös nimityksellä lomaltapaluuraha. Sen määrä on yleensä 50 prosenttia työntekijän vuosilomapalkasta.
Lomarahan maksamisen ajankohta vaihtelee.
– Työehtosopimuksissa lomarahan saamisen edellytyksenä on usein se, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, sanoo Numminen.