Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaat lähetetään maailman kriisipesäkkeisiin, joissa he ovat jatkuvan uhan alla. Heillä on rynnäkkökiväärit, helikopterit ja Hornet-hävittäjät, mutta silti heidän tärkein työvälineensä on tasapainoinen ja tiukoista tilanteista nopeasti palautuva mieli.
Mielen treenaaminen on noussut kuitenkin tärkeäksi muillekin kuin sotilaille. Moni johtamis- tai asiantuntijatason tehtävissä toimiva käy joka päivä omaa taisteluaan kiirettä, keskittymiskykyä nakertavia häiriöitä ja haastavia vuorovaikutustilanteita vastaan.
Mindfulness tarjoaa apua kuormittavista tilanteista selviämiseen. Sen vuoksi sitä hyödyntävät muun muassa Intelin insinöörit, New Yorkin asianajajat, Deutsche Bank, Facebook, Carlsberg, vakuutusyhtiö If ja Google.
Google lanseerasi keväällä 2012 työntekijöilleen suunnatun mindfulness-ohjelman. Googlen mindfulness-koulutuksista vastaava johtaja Chade-Meng Tan sanoo, että heillä hyvä työntekijä ei pidä huolta vain fyysisestä kunnostaan, vaan myös mielensä kunnosta.
Sattumaa tai ei, bisneslehti Fortunen Best Companies to Work for -tutkimuksen mukaan Google on ollut viimeiset kolme vuotta USA:n paras työpaikka.
Tutkittu juttu
Mindfulness tarkoittaa tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn harjoittamista, huomion suuntaamista tähän hetkeen avoimin ja vastaanottavaisin mielin. Emme arvostele tai vastusta kokemustamme tästä hetkestä, ei edes sitä kielteistä ajatusta. Sen sijaan asetumme puolueettoman havainnoijan rooliin.
Tavoitteena ei ole rentoutuminen vaan tietoisuuden lisääminen tästä hetkestä. Jos yrittämällä yrittää rentoutua, todennäköisesti epäonnistuu. Tietoisen läsnäolon harjoitus sen sijaan on aina onnistunut, koska silloin ei pyritä tiettyyn mielentilaan. Kun löytää uuden suhtautumistavan esimerkiksi stressiin, rentous tulee kaupan päälle.
Mindfulness työssä -kirjan kirjoittanut johdon ja työyhteisöjen valmentaja Antti-Juhani Wihuri on mindfulnessin työssä hyödyntämisen pioneereja Suomessa. Entinen lakimies aloitti mielen harjoittamisen 22 vuotta sitten. Melko pian Wihuri alkoi huomata hyötyjä.
‒ Unen laatu parani ja tulin paremmin toimeen stressaavissa tilanteissa. Merkillisintä oli se, että alkoi löytyä uusia tapoja tehdä asioita. Enää ei tarvittu niin paljon vääntämistä ja kierroksia, vaan asiat tapahtuivat helpommin, Wihuri kertoo.
‒ Päivistä tuli erilaisia sen mukaan olinko tehnyt harjoituksen jo aamulla. Ikään kuin olisin ollut hieman enemmän hereillä niinä päivinä, kun aloitin aamun harjoituksella. Näin helpommin tilanteet sellaisena kuin ne olivat ja vuorovaikutustilanteissa onnistuin paremmin.
Se minkä Wihuri ja eri organisaatioissa työskentelevät ihmiset ovat huomanneet oman kokemuksensa kautta, on nyt myös tieteellisissä tutkimuksissa todettu. Mindfulnessiin liittyviä tutkimuksia julkaistiin pelkästään vuonna 2013 jo 549 kappaletta eri puolilla maailmaa.
Mitä tutkimukset sitten sanovat mindfulnessistä?
Keskittymiskykyä ja stressinhallintaa
Aivokuvauksissa on havaittu, että jo 20 minuuttia tietoisen läsnäolon harjoittelua neljänä päivänä vahvistaa aivojen keskittymiskykyä sääteleviä rakenteita. Muutaman viikon harjoittelu vahvistaa huomion suuntaamiseen liittyviä alueita, mikä kertoo myös taidosta sulkea häiritseviä virikkeitä huomion ulkopuolelle.
‒ Yksittäiset harjoitteet voivat vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn, mutta säännöllinen harjoittelu rakentaa keskittymiskyvyn lihasta, Wihuri sanoo.
Ajatusten harhaileminen on yleinen ilmiö erityisesti pitkästyttävissä kokouksissa. Kuinka paljon tehokkaammin työyhteisö toimisi, jos jokainen pystyisi keskittymään meneillään olevaan asiaan?
Tietoisessa läsnäolossa suhtaudutaan sallivasti myös ajatusten harhailemiseen. Ajatuksen tai tunteen voi antaa tulla ja mennä. Wihuri neuvoo kirjassaan nimeämään niitä mielessään: ”kas, ajatus kollegan uudesta katumaasturista”. Wihuri kertoo myös kollegasta, joka tulee toimeen häiritsevien ajatusten kanssa jakamalla niille jonotusnumeroita.
Kun ajatus tai tunne tulee huomioiduksi, se ei häiritse enää niin paljon. Tutkimusten mukaan mindfulness-harjoittelun myötä mielen vaeltelu tehtävän aikana vähenee.
Myös muistin osalta on saatu hyviä tuloksia. Harjoittelu on tutkimuksissa lisännyt aivojen harmaata ainetta alueilla, jotka liittyvät oppimiseen ja muistiin. Harjoittelu parantaa näin aivojen tiedonkäsittelykapasiteettia.
Joskus on ihannoitu ihmisiä, jotka tuntuvat tekevän monta asiaa yhtä aikaa. Wihuri sanoo kuitenkin, että monen asian tekeminen yhtä aikaa harjaannuttaa meitä vain heikkoon keskittymiskykyyn.
Tietoisen läsnäolon harjoittamisen on todettu vähentävän stressiä. Tutkimuksen mukaan jo 20 minuutin harjoittelu viiden päivän ajan alentaa stressihormoni kortisolin tasoa veressä. Stressiperäiset oireet, kuten unihäiriöt ja kohonnut verenpaine, vähenevät.
Myös sairauspäivien määrä vähenee. Transport for Londonin työntekijöillä tehdyssä tutkimuksessa stressistä ja masennuksesta johtuvien sairauspäivien määrä laski 71 prosenttia ja kaikkien sairauspäivien määrä puolittui. Syynä oli parantunut immuniteetti ja kyky palautua stressistä nopeammin. Läsnäoleva ihminen tunnistaa kehonsa tuntemukset ja stressiä aiheuttavat toimintatapansa helpommin. Myös kyky tulla oireiden kanssa toimeen paranee.
Valppaana asiakastapaamisissa
Mindfulnessia voisi kuvata mielentilaksi, jossa huomio pidetään nykyhetkessä. Tällöin ympärillä tai itsessä tapahtuvia asioita huomaa paremmin. Tämä heijastuu myös työtilanteisiin.
‒ Tutkimuksissa on todettu, että tietoisuustaitoja harjoittaneet pystyvät havaitsemaan toisen tunnetilan kasvojen ilmeistä todella nopeasti. Heillä on myös kyky viivästää oman mielipiteen ilmaisemista ja kuunnella toista. Vuorovaikutukseen liittyvät konfliktit eivät vaikuta niin vahvasti vuorovaikutuksen laatuun, kun on kyky käsitellä konflikteja rakentavasti, Wihuri kertoo.
Tietoisuustaitoja harjoitellut pystyy palaamaan keskeytyksen jälkeen nopeammin kesken jääneen tehtävän pariin. Projekti- tai tuotepäällikkö tulee helpommin toimeen työhön liittyvän tietotulvan kanssa. Esimies kykenee olemaan enemmän läsnä käydessään keskusteluja tiimin jäsenten kanssa, vaikka tuhannet muut asiat vaativat huomiota.
Taidoista on konkreettista hyötyä myös asiakastapaamisissa.
‒ Myyjä voi huomata paremmin missä kohtaa asiakas epäröi. Hän voi myös löytää sivulauseesta sen tärkeän asian ja ymmärtää, mihin suuntaan viedä keskustelua. Taidot ovat auttaneet itseäni vaativassa B-to-B-myynnissä, Wihuri sanoo.
Tietoisen läsnäolon taidot helpottavat myös organisaation muutostilanteissa.
‒ Tietoista läsnäoloa harjoittaneet löysivät tutkimuksessa esineille enemmän luovia käyttötarkoituksia. Tietoinen läsnäolo vähentää aikaisemman tiedon merkitystä, jolloin ihminen voi vapautua vanhoista toimintamalleista ja löytää onnistumisen vireen muuttuneessa tilanteessa.
Läsnäoloa esimiehelle
Tietoisuustaitoja on siis tutkittu paljon. Tutkimustulokset vakuuttivat myös Orionin, joka alkoi hyödyntää mindfulnessia esimiesvalmennuksissaan tänä vuonna.
‒ Yritämme koko ajan löytää tapoja valmentaa ihmisiä ja helpottaa työelämää. Seuraan myös ulkomaisia lähteitä ja Yhdysvalloissa ollaan paljon pidemmällä näissä asioissa. Mindfulness näyttää olevan asia, josta on oikeasti hyötyä, HR Business Partner Annu Vitikka-Lahtinen Orionilta sanoo.
Organisaatiot voivat valita mindfulness-ohjelman keskeiseksi sisällöksi esimerkiksi keskittymiskyvyn tai tunneälyn. Orionilla tietoisuustaitojen kehittäminen tuli osaksi uusien esimiesten valmennusohjelmaa. Puolen päivän valmennuksessa on keskitytty itsensä ja oman mielen johtamiseen mindfulness-taitojen kehittämisen avulla.
‒ Esimiehet joutuvat elämään kovan kiireen alla. Maailma muuttuu nopeasti, mutta heidän tulee hallita tilannetta, pystyä olemaan läsnä ja osata tuoda koko potentiaalinsa tilanteeseen. Olemme halunneet antaa valmiuksia näihin, Vitikka-Lahtinen sanoo.
Orionin mindfulness-taival on vasta alussa. Tähän mennessä uudet esimiehet ovat kertoneet läsnäolonsa eri tilanteissa lisääntyneen.
‒ He pystyvät kuuntelemaan paremmin ja keskittymään tilanteeseen, eivätkä edes yritä tehdä monta asiaa yhtä aikaa.
Ensi vuonna menetelmää aletaan hyödyntää myös talossa pidempään olleiden esimiesten valmennuksessa.
Mihin mindfulnessia voi hyödyntää työelämässä?
- johtamisen laadun tai tunneälyn kehittämiseen
- keskittymiskyvyn, parhaiden työkäytäntöjen ja tietotyön tuottavuuden lisäämiseen
- muutostaitojen tukemiseen
- ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen
- neuvottelutaidon ja päätöksenteon parantamiseen
- itsensä johtamiseen
- stressin käsittelemiseen ja siitä palautumiseen
- heikentyneen työkyvyn palauttamisen tukena
Lisätietoja: www.mindatwork.fi
Miten tietoista läsnäoloa harjoitellaan?
Kehomeditaatio: Huomio suunnataan yhdelle kehon alueelle kerrallaan. Harjoitus kehittää kykyä tiedostaa oman kehon tuntemuksia ja suunnata tarkkaavaisuutta.
Istumameditaatio: Havainnoidaan hengitystä. Hengitys toimii ankkurina, johon huomio suunnataan.
Kävelymeditaatio ja tietoinen liike: Tietoista ja tarkkaavaista liikkumista, jonka aikana havainnoidaan kehon tuntemuksia.
Lempeän ja myötätuntoisen asenteen harjoittaminen.
Vapaamuotoisia harjoituksia arjen keskellä. Tietoisuustaitoja voi harjoitella esimerkiksi hampaidenpesun, koiralenkin tai autolla ajon aikana.