Mitä taitoja esimies tarvitsee työssään? Kysyimme sitä kolmelta osaavalta naiselta.
Johtamistieteiden tohtori Merja Fischer toimii Staria Oyj:n liiketoimintajohtajana ja on kerännyt esimieskokemusta aiemmin ABB:llä, Nokiassa ja Wärtsilässä.
Hänestä kaikkien taitovinkkien ohi kurvaa silti yksi muistisääntö.
– Kaikki mitä teemme esimiehinä, teemme roolimalleina. Luomme kulttuuria käyttäytymisellämme. On tärkeää, että haluamme synnyttää sellaista työilmapiiriä, joka saa ihmiset liekkeihin, Fischer korostaa.
Fischerin mielestä esimiehen tärkeimmät taidot liittyvät ihmiskäsitykseen, merkityksellisyyden löytämiseen ja resilienssiin. Tärkeintä on kuitenkin arvostava ihmiskäsitys.
– Arvostaako esimies jokaista ihmistä riippumatta siitä, mitä tämä tekee? Näkeekö, että jokaisen tehtävä on tärkeä ja jokaisessa on potentiaalia? Fischer kysyy.
Hän lisää, että työntekijän kokemus merkityksellisyydestä synnyttää työhyvinvointia, työn iloa ja parantaa asiakaskokemusta.
Toiseksi esimiehen pitäisi kyetä luomaan organisaatiolle sellainen merkitys, että työntekijät kokevat tekemisellään olevan jotakin isompaa vaikutusta. Hänen pitäisi auttaa kutakin löytämään oma merkityksensä. Löytääkö esimies sen omasta työstään? Löytää tai ei, hän välittää kuitenkin sen työpaikan kohtaamisissa.
Kolmanneksi taidoksi Fischer poimii resilienssin. Sitä voisi kutsua sitkeydeksi ja kyvyksi palautua toimintakykyiseksi, kun olosuhteet ovat muuttuneet.
– Puhutaan muutosmuskeleista. Ajatellaan positiivisesti, että selviämme kaikesta! Kannustetaan tiimiä ja autetaan henkilöstöä vahvistamaan omia kykyjä, Fischer selvittää.
”Näe, mitä ympärillä tapahtuu”
Kirsi Hanhisalo on Markkinointi-instituutin kehittämispäällikkö, joka vastaa esimiesten koulutuksista, myös ohjaa ja valmentaa esimiehiä. Hän nostaa Top 3 -listalleen taidon nähdä kokonaiskuva, kyvyn tuottaa arvoa sekä ihmisten johtamisen taidot.
Hanhisalon mielestä esimiehen on keskeistä ymmärtää ”isoa kuvaa”. Kyse on myös liiketoimintaymmärryksestä: mikä on suunta ja tavoite, miten kokonaiskuvaa sovelletaan arkeen, nähdä miten työ muuttuu, kuka on asiakas sekä mikä on merkityksellistä yksilölle ja organisaatiolle.
– Tämä tarkoittaa sen kehityksen seuraamista, joka tapahtuu esimiestyön ympärillä, Hanhisalo kuvaa.
Kakkoseksi Hanhisalo nimeää esimiehen kyvyn tuottaa arvoa sekä muille että itselle.
– Tähän tarvitaan palveluasennetta, joka auttaa jokaista sitoutumaan, kukoistamaan ja tuottamaan arvoa. Lisäksi on pidettävä huolta sekä omasta että muiden jatkuvasta uusiutumisesta ja muutosketteryydestä, hän lisää.
Kolmas olennainen esimiestaito on kyky johtaa ihmistä. Hanhisalon mielestä jokaisen pitäisi saada poistua kohtaamisista voimaantuneena.
– Näen, että myös esimiestehtävä on asiantuntijatehtävä. Se on asiantuntijuutta kuunnella, huomioida ja arvostaa toista ihmistä. Se on aitoa läsnäoloa ja toista kunnioittavaa käytöstä, Hanhisalo luettelee.
Hän vinkkaa, että esimies voi kehittyä siinä seuraamalla, minkälaisia reaktioita saa aikaan ympärillään ja millainen luottamus yhteisössä rakentuu.
”Jos ei kuuntele, ei pysty auttamaan”
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n pääsihteeri Jannica Aalto valitsee kolmen kärjeksi kuuntelemisen, kannustavan ilmapiirin ja avoimuuden. Hän itse johtaa parinkymmenen henkilön työyhteisöä ja toimii kymmenen henkilön lähiesimiehenä.
Aallon mielestä esimiehen johtamisasenteeseen pitäisi kuulua valmiiksi se, että esimies arvostaa kuuntelemista.
– Jos esimies ei kuuntele työntekijää siinä, mitkä asiat stressaavat työssä tai missä tämä kokee tarvitsevansa apua, esimiehen on vaikea auttaa työssä muutenkaan, Aalto uskoo.
Aallon työpaikalla toisten kannustaminen on yksi sovituista pelisäännöistä.
– Kun työntekijä puurtaa jonkin vaikean asian kanssa, hän voi välillä sokeutua sen suhteen, sujuuko työ vai ei. Esimiehen tehtävä on antaa kiitosta niin, että työkaveritkin kuulevat – ylipäänsä kehua koko työyhteisöä hyvästä työstä, Aalto sanoo.
– On vaikea vaatia uudenlaisia tapoja, jos ei kiitä niistä, jotka menevät hyvin ja anna korjaavaa palautetta niistä, jotka vaativat kehittämistä.
Mitä konkreettisemmin kiitos liittyy tehtyyn työhön, sen enemmän siitä on hyötyä. Myös työyhteisötaidoista on tärkeää antaa palautetta, koska niillä luodaan työpaikan ilmapiiriä.
Kolmanneksi Aalto nostaa avoimuuden, vaikkakaan kaikesta työyhteisössä ei voi puhua ääneen luottamuksellisista syistä. On kerrottava, mitä tehdään ja mitä halutaan saada aikaan, jota on toistettava sisäisessä viestinnässä.
HYY:n toimistossa käytetään sisäiseen viestintään Yammer-yhteistyökalua. Se toimii Aallon mielestä hyvin: siinä voi sekä jakaa virallista tietoa että keskustella epävirallisesti.
– On hyvä, että keskustelulle on joku muu paikka kuin Facebook. En pidä siitä, että työ valuu vapaa-ajalle, Aalto perustelee.
Näin he kehittävät osaamistaan
Esimiehen on myös jatkuvasti opittava ja kehitettävä itseään. Miten Fischer, Hanhisalo ja Aalto tekevät sen?
Merja Fischer kertoo hakevansa jo aamusta positiivista ajattelua. Hän miettii herättyään, mistä viidestä asiasta on elämässään kiitollinen.
– Se on antanut näkökulman, että näen mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia.
Fischerin omaa elämänhallintaa on nukkua ja liikkua riittävästi ja syödä terveellisesti.
– Työajan ulkopuolisen elämän tärkeyttä on tutkittu paljon. Se voimaannuttaa työtäkin, Fischer kertoo.
Kirsi Hanhisalolle parhaillaan tekeillä oleva väitöskirja on konkreettista uuden oppimista.
– Myös sosiaalisen median kanavat – LinkedIn, Twitter ja erilaiset verkostot – ovat tosi tärkeitä. Niissä pääsee globaalin tiedon lähteille. Ehkä kaikkein tärkeintä oppia ovat viikoittaiset kohtaamiset innostuneiden aikuisopiskelijoiden kanssa, Hanhisalo sanoo.
Jannica Aalto käy kuukausittain työnohjauksessa, jossa pääsee pohtimaan pärjäämistään. Hän osallistuu lisäksi työpaikan ulkopuolisiin koulutuksiin.
– Luen paljon ja yritän seurata keskustelua kiinnostavista aiheista, esimerkiksi palautekulttuurista, Aalto kertoo.