Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä ovat erimielisiä siitä, millaisia työhön ja työn tekemiseen liittyviä käskyjä työnantaja voi työntekijälle antaa ja millaisia käskyjä työntekijä on velvollinen noudattamaan.
Työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeus, jota kutsutaan yleisesti myös direktio-oikeudeksi. Työnjohto-oikeus tarkoittaa, että työnantajalla on yksipuoleinen oikeus määrätä ainakin työn sisällöstä, suoritustavasta, työajasta ja työntekopaikasta.
Työnantajan oikeus muuttaa työtehtävien sisältöä ei ole kuitenkaan rajoitukseton. Työnjohto-oikeuden käyttäminen ei voi muuttaa tehtävää toiseksi kuin mistä työsopimuksessa on sovittu.
”Ja muut työnantajan määräämät tehtävät”
Mitä väljemmin työntekijän työnkuva on työsopimuksessa määritelty, sitä helpompi työnantajan on sitä yksipuoleisesti muuttaa. Asia on voitu kirjata työsopimukseen jopa niin väljästi, että työsopimuksen mukaan työntekijä on velvollinen tekemään ”myös muuta työnantajan määräämää työtä”.
Tällainenkaan kirjaus ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi määrätä työntekijän mihin tahansa tehtäviin, vaan muutoksen olennaisuutta ja merkitystä tulee arvioida tapauskohtaisesti suhteessa työsopimuksessa sovittuun ja työntekijän vakiintuneesti hoitamiin työtehtäviin.
Työnantaja voi myös osoittaa työntekijälle lisää työtehtäviä. Lähtökohtaisesti työntekijä ei voi kieltäytyä työstä, vaikka kokisi, että työn kokonaismäärä on liiallinen. Viime kädessä ainoastaan työsuojelulliset säädökset asettavat rajat sille, paljonko työntekijän työtaakkaa voidaan lisätä.
Mahdollinen huoli omasta jaksamisesta ja työtehtävien asianmukaisesta hoitamisesta kannattaa kuitenkin saattaa viipymättä työnantajan tietoon ja pyytää työnantajalta ohjeistusta esimerkiksi sen suhteen, miten työtehtävät kiiretilanteissa priorisoidaan.
Huonojakin ohjeita pitää yleensä noudattaa
Työn suoritustavastakin on aina välillä työsopimuksen osapuolten välillä erimielisyyksiä. Pitkään alalla ollut työntekijä saattaa pitää esimiehensä työn suorittamista koskevaa ohjeistusta huonona tai ainakin tarpeettomana.
Esimerkiksi asiakas- tai päiväkohtainen raportointi saatetaan usein kokea turhaksi ja liikaa aikaa vieväksi. Tältä osin asia on kuitenkin selvä; työntekijä on velvollinen noudattamaan tarpeettomina tai jopa huonoina pitämiään työnantajan antamia ohjeita.
Asiasta kannattaa toki pyrkiä keskustelemaan ja esittämään työnantajalle perusteltu näkemyksensä siitä, miten asia hoituisi paremmin jollain toisella tavalla. Selvästi lainvastaisia käskyjä työntekijä ei ole velvollinen noudattamaan.
Työnantaja päättää työasun ja -ajan
Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu myös mahdollisesta työasusta päättäminen. Työtekijä ei voi kieltäytyä käyttämästä työnantajan määräämää ja hankkimaa työasua.
Mikäli työasu on varustettu työnantajan logolla tms., on lähtökohta, että työnantaja hankkii asun. Jos taas työnantaja edellyttää tietynlaisen, mutta tavanomaisen (esimerkiksi tietynvärinen pikkutakki) asun käyttämistä, voi työnantaja edellyttää, että työntekijä hankkii asun itse.
Työaikaa koskevat muutokset eivät ole kovin tavallisia liikkuvaa myyntityötä tekevillä, mutta myymälässä työskentelevillä kyllä. Esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen pidennyttyä ja sunnuntaiaukiolojen yleistyttyä työaikoihin on tullut muutoksia. Työskentelyajoista päättäminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.
Kirjauta toimipiste jo työsopimukseen
Työsopimuksessa on voitu määritellä työntekijän työntekopaikaksi joko joku työnantajan toimipiste tai sitten asiaa ei ole tarkennettu mitenkään. Mitä väljemmin työntekopaikka on määritelty, sitä helpompi työnantajan on velvoittaa työntekijä työskentelemään myös toisessa toimipisteessä.
Mikäli työskentely jossakin tietyssä toimipisteessä on itselle erityisen merkityksellistä, kannattaa se kirjata työsopimukseen, jolloin sovitussa toimipisteessä työskentelemisestä on ainakin helpompi yrittää pitää kiinni.
Joka tapauksessa on katsottu, että työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijä työskentelemään samalla työssäkäyntialueella sijaitsevassa toisessa toimipaikassa.
Työnjohto-oikeus laajenee erityistilanteissa
Työnantajan työnjohto-oikeuteen voi tulla tilapäisiä laajennuksia eräissä erityistilanteissa. Esimerkiksi raskaana oleva työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioiden sopiviin tehtäviin, jos työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat työntekijän tai sikiön terveyden eikä työntekijän omaa työtehtävää tai työoloja voida muokata sellaisiksi, että vaaratekijät poistuisivat.
Myös silloin, jos työntekijän työnteko estyy esimerkiksi työntekopaikan tuhoutumisen tai vaikkapa tuotantokatkoksen vuoksi, on työntekijällä velvollisuus tehdä myös muuta työnantajan osoittamaa työtä.
Nämä ovat kuitenkin aina poikkeuksellisia tilanteita eivätkä todennäköisesti tule myyntialalla työskenteleville koskaan ajankohtaisiksi.