Jos sinut on irtisanottu ja työsuhteesi päättyy, kertyneet ja pitämättä olevat lomapäivät maksetaan sinulle lomakorvauksena. Kertyneet lomat eivät siis siirry mukana seuraavaan työpaikkaan.
Työpaikanvaihtotilanteessa seuraavan vuoden vuosiloman pituus riippuu siitä, milloin aloitat uudessa työssä. Vuosilomaa ansaitaan 2 päivää kuukaudessa silloin, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä ja 2,5 päivää kuukaudessa silloin, jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden 31.3. mennessä.
Vuosilomaa ansaitaan työssäolon perusteella lomanmääräytymisvuosittain. Lomanmääräytymisvuosi ei ole kalenterivuosi vaan 1.4.–31.3. välinen ajanjakso. Kokoaikatyössä vuosilomaa kertyy sellaisilta kuukausilta, joissa työntekijä työskentelee vähintään 14 päivänä.
Jos siis vaihdat työpaikkaa vaikkapa syyskuun 2020 alussa, ehtii sinulle kertyä vuosilomaa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä 14 päivää. Näin ollen kesällä 2021 sinulla on lyhyempi loma eikä lainkaan talvilomaa pidettäväksi 1.10.2021–30.4.2022.
– Kannattaa pyrkiä sopimaan uuden työnantajan kanssa, että saat pitää palkallista lomaa enemmän tai ainakin varmistaa, että sinulla on mahdollisuus ottaa palkatonta vapaata, ohjeistaa varatuomari Taija Numminen MMA:n lakipalveluista.
Lomautus voi lyhentää tulevaa vuosilomaa
Lyhyt lomautus ei vielä vaikuta vuoden 2021 vuosilomiin. Rajapyykki kokoaikaisessa lomautuksessa on 30 työpäivää. Sitä pidempi lomautus lyhentää seuraavan vuoden vuosiloman pituutta.
Tämä johtuu siitä, että työpäiviä laskettaessa vuosilomalaissa huomioidaan työssäolon veroisiksi päiviksi todellisten työpäivien lisäksi ne työpäivät, jotkä työntekijä on estynyt tekemästä työtään lomautuksen vuoksi. Kokoaikalomautustilanteissa lomautuspäivät huomioidaan työssäolon veroisiksi päiviksi enintään 30 työpäivää kerrallaan.
Jos lomautus on osa-aikainen, sen vaikutus vuosilomaan riippuu siitä, milloin lomautus on alkanut ja kauanko se kestää.
– Työssäolon veroisina päivinä pidetään osa-aikalomautuspäiviä enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos osa-aikalomautus jatkuu uuden 1.4. alkavan lomanmääräytymisvuoden puolelle, alkaa tämä kuuden kuukauden jakso uudestaan, Taija Numminen kertoo.
Lisäpäivät sairaslomalaisen turvana
Jos olet itse sairastunut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin – tai joutunut sairauslomalle muusta syystä – vaikutus seuraavan vuoden vuosilomaan riippuu sairausloman pituudesta. Vuosilomalaissa sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo huomioidaan työssäolon veroisena aikana enintään 75 työpäivän osalta per lomanmääräytymisvuosi. Tämän 75 työpäivää vastaavan ajan jälkeen vuosiloman kertyminen loppuu.
Pitkä sairausloma vaikuttaa siis tulevaan vuosilomaan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, jos työntekijälle on sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi kertynyt alle 24 vuosilomapäivää. Lisäpäivien avulla työntekijälle siis taataan vähintään 24 päivän eli neljän viikon palkallinen vuosiloma.
– Kannattaa huomata, että lisävapaapäivät eivät ole vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eli niiden ajalta ei enää kerry uutta vuosilomaa. Oikeus lisäpäiviin katkeaa, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta, Numminen muistuttaa.
Jos sinut on määrätty koronaviruksen takia viralliseen karanteeniin ja olet sen takia ollut pois töistä, sinulle on kertynyt aivan normaalisti vuosilomaa karanteenin ajalta. Vuosilomalaissa työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan sellainen poissaolo työstä, joka johtuu sairauden leviämisen estämiseksi annetusta viranomaisen määräyksestä.