Deep Leadin valmentaja, asiakkuuspäällikkö Seppo Kivelä kertoo usein miettineensä unelmatiimin syvintä olemusta. Hän on pyrkinyt yhdistämään vankan käytännön tietonsa johtamisesta ja esimiestyöstä uusimpaan teoriatietoon valmentavasta johtamisesta.
Kysymys siitä, millaisista palasista täydellinen tiimi kootaan, ei ole helppo. Sitä ovat pohtineet niin tiedemiehet kuin yritysjohtajat.
Viisi vuotta sitten Googlen tutkimusryhmä alkoi selvittää täydellisen tiimin kaavaa. Huipputeknologiayrityksen johtajat olivat pitkään luulleet, että paras ryhmä syntyy yhdistämällä parhaat yksilöt. Tämä on ollut yleinen harha yrityksissä, ja myös tutkimus osoitti käsityksen vääräksi.
Tutkimusryhmälle selvisi, että tärkeintä tiimin menestymisen kannalta ovat ryhmän sisäiset normit ja käyttäytymissäännöt. Nämä normit voivat olla hyvin erilaisia riippuen siitä, mitä tehtävää tiimi suorittaa.
Kaikkia menestyneitä tiimejä yhdisti yksi asia: psykologinen turvallisuus. Tiimin jäsenet tunsivat olonsa vapaaksi ja turvalliseksi ja pystyivät jakamaan avoimesti tunteitaan, ajatuksiaan ja ideoitaan ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta tai syyttelystä.
Psykologinen turvallisuus yhdistää
Kymmeniä tiimejä johtanut ja valmentanut Seppo Kivelä allekirjoittaa näkemykset psykologisesta turvallisuudesta ja aidon vuorovaikutuksen tärkeydestä.
– Itse lähden siitä, että jokainen tiimi voi olla unelmatiimi, kun oikeat ihmiset saadaan oikeille paikoille ja kaikkien luontaisia ominaisuuksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Persoonat ovat erilaisia ja tämä on tiimin vetäjän tunnistettava.
Käyttäytymistä ja toimintaa voidaan kuitenkin muuttaa. Tässä yhdessä luoduilla sisäisillä pelisäännöillä on Kivelän mukaan ratkaiseva merkitys. Esimiehen tärkein tehtävä on antaa tiimissä tilaa kaikille. Ekstrovertit eivät saa hallita keskustelua kaiken aikaa.
Huomio sisäiseen vuorovaikutukseen
Mainonnan päivässä syksyllä 2017 puhunut aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopistosta totesi, että tiimit toimisivat työpaikoilla tehokkaammin, jos yksinkertaisesti olisimme kivempia toisillemme.
Saarikivellä on neljä käytännön vinkkiä sisäisen vuorovaikutuksen parantamiseen.
– Käyttäkää lyhyitä puheenvuoroja, ei monologeja. Olkaa jokainen itse joustavia, mukautumiskykyisiä ja sopeutuvia. Päästäkää kaikki ääneen. Harjoitelkaa empatiataitoja eli kykyä asettua toisen asemaan ja ruokkikaa mielikuvitusta tiimeissänne.
Vuorovaikutus, jossa on edellä mainittuja piirteitä, johtaa kollektiiviseen älykkyyteen ja sitä kautta hyvään ongelmanratkaisukykyyn, Saarikivi summasi.
Seppo Kivelä neuvoo tiiminvetäjiä katsomaan toisinaan ryhmäänsä ulkopuolelta, lintuperspektiivistä.
Onko tiimissäsi havaittavissa klikkiytymistä, ristiriidan siemeniä tai jähmettävätkö liian jäykät roolit sen toimintaa? Ryhmän dynamiikka muuttuu tiimin eri kehitysvaiheissa, mikä ryhmän vetäjän tulisi tunnistaa.
Kivelä heittää hieman yllättävän esimerkin:
– Niin sanottu happy family -vaihe voi olla hyvin vaarallinen: tiimi on ollut kauan yhdessä, työtavat ovat hioutuneet, roolit on jaettu, kaikki sujuu kuin rasvattu ja työtyytyväisyysluvut ovat huipussaan. Tällaiseen tiimiin voi ulkopuolelta tulevan olla erittäin vaikea päästä sisään. ”Onnellisessa perheessä” ei käydä kriittistä keskustelua, mikä kahlitsee luovuutta ja tiimin mahdollisuutta kehittyä.