Miten sairausajan palkka määräytyy?

Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan.

Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Työehtosopimuskin voi määritellä sairausajan palkan

Kun oikeus sairausajan palkkaan päättyy, työntekijä on lähtökohtaisesti oikeutettu sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.

Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu myös sairausajan palkanmaksusta. Työnantaja voi olla TES:n perusteella velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa laissa säädettyä vähimmäisaikaa huomattavastikin pidemmältä ajalta.

Esimerkiksi Kaupan työehtosopimuksessa on sovittu asiasta seuraavasti:

Sairausvakuutuslain omavastuuaika – epävirallisesti karenssiaika – on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työntekijän sairastuessa uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa karenssiaika on vain sairastumispäivä. Työnantaja on siis lain mukaan velvollinen maksamaan täyden palkan vain tältä karenssiajalta.

Alan työehtosopimuksen lisäksi sairausajan palkasta voidaan sopia myös työntekijän omassa työsopimuksessa. Onkin tavallista, että työsopimuksella sovitaan laissa säädettyä paremmista ehdoista.

Provisio ja sairausajan palkka

”Täydellä palkalla” tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee saada sama palkka sairausajalta kuin hän saisi työssä ollessaan. Kiinteän kuukausipalkan osalta tämä on tietysti hyvin yksinkertaista.

Jos palkkaus kuitenkin muodostuu kokonaan tai osaksi provisiosta, on pohjapalkan lisäksi laskettava ja maksettava myös palkan provisio-osuus. Yleisesti keskimääräinen provisio lasketaan edellisen puolen vuoden tai vuoden provisiokertymästä.

Provisiopalkkainen työntekijä suorittaa tyypillisesti työnsä huomattavasti aikaisemmin kuin palkka erääntyy maksettavaksi. Esimerkiksi tammikuussa tehdyistä kaupoista maksetaan provisio helmikuussa tai maaliskuussa.

Työntekijä voi siis saada sairauslomansa aikana myös provisioita ennen sairauslomalle jäämistä tekemästään työstä. Tällainen sairausloman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei vähennä sairausajalta maksettavaa keskimääräistä provisiopalkkaa.

Provisiojärjestelmiä on kuitenkin erilaisia. Jos provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta, voidaan tilannetta arvioida toisinkin kuin edelle selvitettiin. Tarkoitus ei tietenkään ole, että työntekijä saisi sairausajalta palkkaa enemmän kuin olisi saanut työssä ollessaan.

Onko työnantajalla oikeus tietää diagnoosi?

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Lääkärintodistuksen lisäksi tällainen selvitys voi olla myös terveydenhoitajan antama todistus.

Työehtosopimuksissa on usein tarkempia määräyksiä tästäkin asiasta ja yrityksissä puolestaan noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Työntekijöiden perehdytykseen kuuluu myös se, että heille selvitetään nämä työnantajan käytännöt.

MMA:n työsuhdejuristeilta kysytään toisinaan, onko työnantajalla oikeus saada tietää sairausdiagnoosi. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja vain työntekijän suostumuksella.

Sairausajan palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin yleensä on, että työntekijä toimittaa työnantajalle myös tiedon diagnoosista. Diagnoosi on tarpeen sen selvittämiseksi, onko työkyvyttömyyden syynä sellainen sairaus tai tapaturma, joka oikeuttaa palkan saamiseen, ja onko kysymyksessä mahdollisesti saman sairauden jatkuminen tai uusiutuminen.