Vuosilomalakiin suunnitellaan muutoksia, jotka takaisivat oikeuden vähintään neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.
Vuosilomalain muutoksen taustalla on se, että Euroopan tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä on edellytetty, että työntekijällä tulee olla oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta.
− Alun perin tarkoitus oli tehdä vuosilomalakiin kokonaisuudistus, mutta tästä luovuttiin ja vuosilomalakityöryhmän, johon mm. kaikki palkansaajajärjestöt kuuluivat, tehtäväksi jäi valmistella ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaista oikeuskäytäntöä, taustoittaa MMA:n lakimies Taija Numminen.
Nummisen mukaan nykyisen vuosilomalain mukaan vuosilomaa kerryttäväksi, työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan poissaolo sairauden vuoksi yhteensä enintään 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa. Jos sairauspoissaolo kestää tätä pidempään, työntekijälle ei siis välttämättä nykyisellään kerry vähintään 24 vuosilomapäivää.
Vuosilomalakiin ehdotetun muutoksen myötä työntekijällä olisi oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin. Sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvia poissaoloja koskien lisäpäiviä pitäisi antaa sen verran, että 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyisi.
Lisäpäiviltä työtekijällä olisi oikeus saada tavanomaista palkkaansa vastaava korvaus. Lisäpäivät eivät kuitenkaan olisi vuosilomaa eivätkä ne oikeuttaisi lomarahaan, ellei työehtosopimuksessa olisi sovittu toisin. Lisäpäivien antamiseen sovellettaisiin kuitenkin samoja sääntöjä kuin vuosiloman antamiseen.
Oikeus lisäpäiviin lakkaisi sen jälkeen, kun sairauspoissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta.
Lakimuutosten on suunniteltu tulevan voimaan 1.4.2019 niin, että lisäpäiväoikeutta sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden ajalta ansaittavaan vuosilomaan.
Oikeus siirtää sairauslomaa ei muutu
Numminen kuitenkin huomauttaa, että muutoksia ei olla tekemässä työntekijän oikeuteen siirtää sairauslomaansa vuosiloman aikana.
− Vuosilomalaki säätää, että mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.
Tämän säännöksen on Nummisen mukaan työntekijäpuolella katsottu niin ikään olevan vastoin Euroopan unionin oikeutta. Asiaa käsitellään parhaillaan mm. työtuomioistuimessa, joka on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta.
Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, onko työntekijällä oikeus siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Kun aikanaan Unionin tuomioistuin antaa ratkaisunsa, saattaa se aiheuttaa muutostarvetta Suomen vuosilomalakiin.