Tunteet parantavat työpajoja

Tunnerikastettu työpaja on toimintatapa, jolla Ratkaisutoimisto Seedi sparraa asiakkaitaan muun muassa myynnin kehittämisessä.

Ratkaisutoimisto Seedi hyödyntää toiminnassaan toimintatapaa nimeltä tunnerikastettu työpaja. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen kertoo, että valmentajat ottavat ennen työpajaa yhteyden työpajan osallistujiin joko puhelimitse tai sähköpostilla. Jokaiselta kysytään hänen työstään, toiveista ja tavoitteista sekä miten hänen työnsä liittyy projektiin, jota viedään työpajalla eteenpäin.

– Hyvä tunnekokemus liittyy ihmisillä vahvasti siihen, että he tuntevat tulleensa kuulluksi, Parkkinen sanoo.

Työpaja rakennetaan osaksi näiden palautteiden perusteella ja osaksi sillä kokemuksella, joka Seedillä on kymmenistä vastaavista tilaisuuksista. Niiden perusteella on syntynyt suomalaisten tunnekokemuksia kuvaava tunnekartta. Se on tietopankki siitä, mitkä asiat ärsyttävät ja ihastuttavat suomalaisia. Tunnekartta on jokaisen työpajan kivijalka.

Tunnekarttaan perustuvan rungon päällä työpajoissa huomioidaan kunkin ryhmän jäsenen persoonalliset tarpeet. Niiden avulla luodaan positiivisia tunnekokemuksia.

– On tärkeää, että ihmiset kertovat tunteistaan ja mieltymyksistään. Niistä kuuleminen herättää kuulijoiden tunteita. Tunteiden esiin nostamista käytämme työpajassa edistämään siellä käsiteltävää asiaa, esimerkiksi uuden tuotteen kehittämistä tai myynnin tehostamista. Tunnerikastuksella saamme työpajasta enemmän irti.

Jokainen on tärkeä itsenään

Jokaisella osallistujalla pitää olla positiivinen ennakkoasenne ja odotus, että häneen suhtaudutaan vakavasti ja päivä on hänelle hyvä ja hyödyllinen. Tätä vahvistetaan työpajan alkuun sopivalla tunnelman kohotuksella.

Se ei kuitenkaan riitä, vaan pitkin päivää on välietappeja, jotka vahvistavat tunnetta, että ryhmä saavuttaa yhdessä tuloksia ja kaikki osallistujat ovat osallisia onnistumiseen.
Ulkoiset olosuhteet ovat kolmas ulottuvuus eli ympäristön värien, huonekalujen, valaistuksen, tuoksujen ja äänimaailman pitää tukea tekemistä.

Parkkinen kertoo esimerkin työpajan aloituksesta ja miten sen tunnelmaa kuljetetaan läpi päivän.

– Kukin osallistuja valitsee kuvapakasta yhden kuvan ja kertoo minkälaisia positiivisia tai negatiivisia tunteita kuva herättää hänessä. Kaikki tykkäävät kuulla, kun toiset kertovat tunteistaan.

– Päivän aikana on helppo palata tähän uudelleen: ”Pentti sanoi aamulla, että se tykkäsi kuvasta, koska,…” Samalla kun kehitämme myyntiä, voimme kehittää myyntitiimin fiilistä, luottamusta, halua tehdä toisille hyvää ja kykyä yhteispeliin.

Strategiatyöpajaa voidaan rakentaa suomalaisen luonnon ympärille, jossa on elementtejä metsästä.

– Tila voi olla somistettu oksilla ja siellä voi olla katajan ja koivun tuoksua. Kun äänimaailmakin on luotu samaan tunnelmaan, osallistujille tulee heti tullessaan hyvä fiilis, että heidän eteensä on nähty vaivaa.

Joukossa on aina henkilöitä, joilla on negatiivisia tunteita tilannetta tai toisia osallistujia kohtaan. Miten heidän kanssaan toimitaan?

– Valittaminen, haastaminen ja vääntäminen tarkoittavat sitä, että ihminen välittää ja hän on jollain tavalla sitoutunut asiaan. Jos ei välitä, ei myöskään valita. Palaute kannattaa kuulla tarkoin, kiittää ja vastata, jos voi. Jos vastausta ei voi suoraan antaa, kannattaa luvata, että palaa siihen myöhemmin.

Mukava työpaja on hyödyllinen

Tulosten mittaaminen on työpajan yksi kivijalka.

– Mittaamme kahdessa ulottuvuudessa: oliko työpaja hyödyllinen ja oliko se mukava.  Ensimmäinen havainto on, että pääsemme hyödyllisyydessä yleensä hyviin tuloksiin, muttemme aina mukavuudessa. Toinen havainto on, että mukavaksi koettu työpaja on myös hyödyllinen.

Palaute työpajoista kerätään työpajan päätteeksi fläppitaulun nelikentälle, jonka toisella akselilla on työpajan koettu hyödyllisyys ja toisella mukavuus. Jokainen osallistuja merkkaa oman arvionsa taululle. Projektin jälkeen mitataan vielä erikseen sähköpostikyselyllä samoja asioita.

Jokaiseen 8-20 hengen työpajaan liittyy myös jokin organisaation tavoite, joka on osa isompaa kokonaisuutta. Siksi mitataan myös projektin onnistumista.

– Kysymme työpajojen onnistumista projektin päämäärän kannalta kysymyksellä ”suositteletko tätä muille”. Olemme saaneet NPS-mittarilla (Net Promoter Score) keskiarvoksi 74, joka on suhteellisen korkea asiantuntijapalveluissa.