Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu synnyttää laajoja tietoaineistoja, joiden avulla ihmisten oletetaan ratkaisevan yhteiskunnan ongelmia. Ihmisen ajatustyöllä on kuitenkin reunaehtoja, jotka pitää ottaa huomioon, kun tietojärjestelmiä ja tekoälyn käyttöä suunnitellaan.
Ihmisen ja datan välistä yhteistyötä voidaan helpottaa yhdistämällä kognitiivisen ergonomian ja teknologian keinoja, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tutkimus julkistettiin Työterveyspäivillä 8.10.2019.
– Jotta tietoon perustuva päätöksenteko voi onnistua, ihmisen ja datan vuorovaikutuksen tulee onnistua, painottaa johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
– Tutkimus osoitti, että ihminen pystyi käyttämään vain rajallista määrää hänelle esitetystä tiedosta. Mitä suuremmaksi käsiteltävä tietomäärä kasvoi, sitä vähemmän oikeita päätöksiä syntyi.
Tutkimuksessa osallistujille esitettiin olennaista ja epäolennaista tietoa kahdesta eri työntekijäryhmästä ja tehtävänä oli päättää, kummassa ryhmässä kuormituksen määrä on suurempi.
Päätösvalintoja ei tehty pelkästään olennaisen tiedon pohjalta, vaan epäselvissä tapauksissa käytettiin tietoa, joka oli epäolennaista tehtävän kannalta.
– Vastaavia päätöstilanteita voi tulla vastaan itse kullekin. Lisääntyviä tietomääriä käsitellään niin yhteiskunnan, organisaatioiden kuin yksilöidenkin ongelmien ratkaisussa. Esimerkiksi organisaatioissa arvioidaan jatkuvasti taloustilannetta ja säännöllisesti työn tuloksellisuutta, mutta tyypilliset ajattelun vääristymät vaikuttavat päätöksenteossa. Viimeisenä esitetty tieto näyttää ylikorostuvan taloutta arvioivissa auditoinneissa, kun taas tulosarvioinnissa pärjäävät ne työntekijät, joiden vahvuus tulee esiin ensimmäiseksi esitetyissä tulosmittareissa, kuvaa Kalakoski.
Päätöksentekoa ja isojen tietomäärien hyödyntämistä voidaan kuitenkin helpottaa ottamalla kognitiivisen ergonomian ja uuden teknologian, kuten tekoälyn, keinot käyttöön.
Tietoa kannattaa tarjota sopivan kokoisina annoksina
Hyvin suunnitellut järjestelmät auttavat hahmottamaan olennaisia seikkoja ja huomaamaan uudenlaisia tekijöitä isoista tietomääristä. Ne huomioivat epäolennaiset tekijät, jotka voivat korostua ajattelussa ja vääristää valintoja.
– Saumaton yhteistyö ihmisen ja koneen välillä vaatii uudenlaisia tekoälymenetelmiä, jotka huomioivat ihmisen ajatustyön reunaehdot, sanoo apulaisprofessori Kai Puolamäki Helsingin yliopistosta.
– Sama pätee algoritmien tuottaman tiedon visualisointiin ja esittämiseen. Tulosten esittämistapa vaikuttaa analyysiprosessin lopputuloksiin ja johtopäätöksiin.
Kun tieto tarjotaan ihmiselle sopivan kokoisina annoksina, jaksotettuna ja järkevässä järjestyksessä, tilannekuvan rakentuminen helpottuu eivätkä esimerkiksi aluksi tai lopuksi esitetyt asiat ylikorostu päätöksenteossa.
Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimukseen pääsee tutustumaan täältä.