Opiskelen Laurea-ammattikorkeakoulussa asiakaslähtöistä liiketoiminnan kehitystä, yrittäjyyttä, innovaatiotoimintaa ja projektinjohtoa. Käymäni opinnot sisältävät pitkälle toistakymmentä toimeksiantoa niin yhden ihmisen yrityksiltä kuin suurilta pörssiyhtiöiltä.
Olen juuri aloittamassa kolmen kuukauden projektia Elisalla liittyen suomalaisten pk-yritysten digitalisoitumisen vauhdittamiseen. Sen päätavoitteena on myynnin kasvattaminen.
Projektin jälkeen lähden opiskelijavaihtoon Kanadaan, jossa pyrin kehittämään omaa ruoka-alan liikeideaani ja oppimaan globaalista brändistrategiasta. Tämän lisäksi olen metsätalousalan viikonloppuyrittäjä ja toimin myös Laurea Entrepreneurship Societyn aktiivijäsenenä.
Urapolkuuni ovat vaikuttaneet aikaisemmat työkokemukseni Puolustusvoimilla ja ravintola-alalla. Puolustusvoimilla opin priorisointia, resurssien tehokasta jakamista, yksiselitteisyyttä johtamisessa ja tiimiläisten kannustamista omaan ajatteluun.
Ravintola-alalla päällimmäisin oppi oli se, että ihmisten kohtaaminen tulee tehdä ensitapaamisen kaltaisella iloisuudella ja aidolla kiinnostuksella keskustelukumppanin kertomaan.
Yksi mielenkiintoisin kokemus opiskelijaelämässä on ollut projekti belgialaiselle vähittäistuotekorporaatiolle Colruyt Groupille. Suunnitteluviikon aikana kehitin monikansallisen tiimini kanssa kestävän kehityksen arvoja kunnioittavan tuotepakkaussarjan lihavalmisteille.
MMA on ainakin minulle näyttäytynyt korkeakoulumaailmassa aktiivisena ammattijärjestönä. MMA:n väki on ständeillä aina läsnä ja he näyttäytyvät tapahtumissa fuksiaisista rekrytointitapahtumiin. MMA:han voi turvautua työsopimuksissa ja palkkauksissa askarruttavissa asioissa. MMA:n koulutustarjonnassa on aika mielenkiintoisia aiheita tulossa.
Sakin kysymys konkarille:
Salliiko tunnetun yrityksen vahva brändikuva liiketoiminnan kehityksessä kasvuyrittäjämäistä kokeilukulttuuria?
McDonald´s Suomen markkinointipäällikkö Mikko Poutanen vastaa Saki Salomäen kysymykseen.
Tämä on mielenkiintoinen aihe, jota varmasti kaiken kokoiset organisaatiot joutuvat nykyisin pohtimaan. Kuluttajien tarpeet muuttuvat yhä nopeammin, ja yrityksillä pitäisi aina olla uutta tarjottavaa kehittyviin tarpeiseen. Aina kuluttajat eivät itsekään tiedä tarkasti, mitä he tarvitsevat, ennen kuin tällainen tuote tai palvelu tulee tarjolle. Tämä kaikki vaikuttaa perinteiseen tuotekehitysprosessiin, joka välillä etenee liian hitaasti pysyäkseen kuluttajien tarpeiden perässä. Varsinkin teknologia-alalla kokeilukulttuuri ja nopea oppiminen taitavat olla elinehto, ja niiden vaikutus brandipääomalle on selvästi nähtävissä. Hyvinä esimerkkeinä toimivat varmasti ainakin Apple ja Google.
McDonald’sin yrityskulttuuriin kuuluu vahvasti toiminnan jatkuva kehittäminen. Saatamme testata uusia tuotteita tai toimintatapoja yksittäisissä ravintoloissa, tai alueellisesti. Hyvät toimintatavat ja onnistuneet tuotekonseptit jalkautetaan sitten muihin ravintoloihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi McVegan, joka otettiin aluksi myyntiin Tampereen alueella. Kansainvälistäkin huomiota saanut testi osoitti, että tuotteella on aitoa kysyntää ja että se kannattaa tuoda kaikkiin Suomen ravintoloihimme myyntiin. Samalla myös Ruotsi päätti lanseerata tuotteen.
Kokeilukulttuuri on mielestäni yritykselle enemmänkin toimintamalli, joka kannustaa työntekijöitä osallistumaan enemmän tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Tämän saa aikaan vaikutusmahdollisuudet ja vastuuntunto omasta työstä. Kuluttajalle asti tämän toimintamallin ei pitäisi näkyä muuten, kuin parempina tuotteina ja parempana palveluna, eli lopputulos on ehdottomasti mahdollisuus brandipääomalle.