Huomiota herättävä CV on Target Headhunting Oy:n rekrytointikonsultti Alexandra Kymäläisen mukaan helppolukuinen ja selkeä. Siitä pitää käydä ilmi edelliset työpaikat ja oma osaaminen.
– En käytä paljon aikaa CV:n lukemiseen. Sen sijaan hakemuksen käyn läpi todella tarkasti, Kymäläinen vinkkaa.
Kuvalliset CV:t muistetaan paremmin kuin kuvattomat, koska kasvot jättävät muistijäljen.
Hyvä työhakemus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan, miksi hakija hakee juuri kyseistä paikkaa. Toisessa kappaleessa kerrotaan, miten osaaminen vastaa tehtävänkuvaa. Tämä kappale on työhakemuksen pisin osuus.
– Vastaa työpaikkailmoituksen jokaiseen kohtaan. Kerro sekin, jos et täytä jotain kriteeriä. Epäselvät kohdat hakemuksessa nähdään aina mahdollisena riskinä rekrytoinnissa, Kymäläinen sanoo.
Tee pohjatyöt huolella
Työhakemuksen viimeinen kappale vastaa kysymykseen, miten yritys hyötyy sinusta. Tässä kohtaa kannattaa tehdä pohjatyö hyvin. Osoita, että tiedät jotain yrityksestä, johon olet hakemassa töihin.
– Hyvän hakemuksen kirjoittamiseen menee aikaa useampi tunti. Jos yksi hakemus sopii moneen paikkaan, se on vääränlainen hakemus.
Hakemuksessa ja CV:ssä pitää välttää päällekkäisyyksiä.
– Hakemusta ja CV:tä kirjoittaessa voit listata omia vahvuuksiasi esimerkkien kautta ja käyttää niitä. Me rekrytoijat pidämme esimerkeistä ja konkreettisista luvuista, Kymäläinen kertoo.
Soita perään
Kymäläinen kertoo, että headhunter arvostaa työnhakijan soittoa. Tyhjänpäiväisyyksistä ei kannata soittaa, mutta esimerkiksi haun etenemisestä voi kysellä.
Sopiva ajankohta puhelulle on noin viikko hakemuksen lähettämisen jälkeen. Tässä vaiheessa rekrytoijat yleensä vasta lukevat hakemuksia. Kymäläisen mukaan moni on paikannut keskinkertaisia hakupapereita hyvällä ulosannilla puhelimessa.
– Puhelulla hakija osoittaa olevansa motivoinut. Vaikka juuri sillä kerralla ei tärppäisi, niin hakija jää mieleen ja hänet muistetaan todennäköisemmin seuraavan sopivan paikan kohdalla.
Toinen hyvä ajankohta soitolle on noin 4–6 viikkoa hakemuksen lähettämisen jälkeen, koska tällöin ollaan yleensä tekemässä valintoja.
Persoona entistä tärkeämmäksi
Persoona on tullut rekrytoinneissa entistä tärkeämmäksi. Työntekijää valitessa noin puolet päätöksestä perustuu osaamiseen ja puolet persoonaan. Paperilla persoonaa on kuitenkin vaikea tuoda esille.
Alexandra Kymäläisen kokemuksen mukaan vain noin 20 prosenttia työnantajista käyttää rekrytoinneissa soveltuvuustestejä. Niitä käytetään silloin, kun yrityksessä on paljon vaihtuvuutta tai epäonnistuneita rekrytointeja.
– Mikäli työpaikalla on ollut paljon vaihtuvuutta tai virherekrytointeja, niin silloin työnantaja haluaa varmistaa työnhakijan soveltuvuuden myös soveltuvuuskokeella, Kymäläinen kertoo.
– Headhunter antaa työlleen neljän kuukauden takuun. Teemme työmme äärimmäisen huolellisesti.