Unelmoitko työskenteleväsi jossain lämpimässä paikassa, vaikkapa Singaporessa? Singapore on lähes kuusimiljoonainen, monikulttuurinen kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Se on vilkas bisnes- ja finanssimaailman keskus sekä nouseva innovaatio-, teknologia- ja startupkeskus.
− Usein länsimaalaiset haluavat tulla tänne toteuttamaan itseään ja kokemaan jotain erilaista. Kysymys kuitenkin kuuluu, mitä lisäarvoa sinä pystyt tuottamaan Singaporelle ja yrityksille täällä. Mitä osaamista sinulla on tarjota ja minkä osaamisvajeen pystyt täyttämään, neuvoo rekrytointikonsultti Elena Chow.
Chow on suorahakuyritys Connectonen perustaja, ja hänen yrityksensä on erikoistunut kasvuyritysten asiantuntijoiden ja johtajien rekrytointiin.
Kasvuyrityksille rekrytointi eroaa perinteisille yrityksille rekrytoinnista. Chown mukaan singaporelaiset pistävät etusijalle työpaikan turvallisuuden, jolloin taloudellisesti riskialttiille kasvuyrityksille on vaikeampi saada sopivia kandidaatteja.
− Emme pysty takamaan, että startup on pystyssä vielä vuoden päästä. Henkilön pitää olla valmis ottamaan riski siitä, että työpaikka voi mennä alta milloin vain.
Lisäksi kun perinteisissä yrityksissä on tarkat toimenkuvat ja osastot, kasvuyrityksiin haetaan moniosaajia, jotka pystyvät sukkuloimaan sujuvasti esimerkiksi myynnin, markkinoinnin ja liiketoimintakehityksen eri tehtävissä.
Hakemus suoraan palkkaavalle esimiehelle
Pia Korttila muutti miehensä kanssa Singaporeen vuonna 2010. Hänen ensimmäinen työnhakukierroksensa ei ollut kouluesimerkki.
− Olin ollut pari vuotta lapsen kanssa kotona, kun päätin alkaa hakea töitä. Naapurini oli sattumalta headhunter. Hän suositteli minua erään brittiläisen pankin osto-osastolle, vaikkei minulla ollut minkäänlaista kokemusta ostotoiminnasta. Tehtävään haettiin kuitenkin projekti- ja liikesuhteiden hallintaosaamista, josta minulla oli Suomesta yli kymmenvuotinen kokemus, ja sain paikan, Korttila muistelee.
Korttilan viimeinen tehtävä pankin palveluksessa oli osto-osaston alasajo Singaporessa, kun pankki päätti keskittää toiminnon Intiaan. Siitä alkoi hänen toinen työnhakukierroksensa, johon hän valmistautui aivan eri tavalla kuin ensimmäiseen. Samalla hän sai kokea, kuinka vaikeaa töitä oli saada.
Ihan ensimmäiseksi Korttila laittoi LinkedIn-profiilinsa kuntoon. Kiinnostavan työpaikkailmoituksen nähtyään hän tutki ensin yrityksen taustat ja etsi sitten omasta verkostostaan kontaktin, joka työskenteli yrityksessä. Löydettyään kontaktin tai kontaktin kontaktin, hän otti yhteyttä selvittääkseen palkkaavan esimiehen tiedot.
− Ilmoituksista ei yleensä löydy palkkaavan esimiehen tietoja. Ja kun hakemus menee henkilöstöhallintoon, se ei välttämättä päädy koskaan palkkaavalle esimiehelle.
Rekrytoija on kiinnostunut tuloksista
Ansioluettelon laatimiseen Pia Korttila sai apua entisen työnantajansa järjestämästä koulutuksesta.
− Ihan alkuun tulee listata muutamalla ranskalaisella viivalla keskeiset osaamisalueet haettavan tehtävän mukaan. Rekrytoijan pitää pystyä nopealla silmäyksellä löytämään avainsanat, jotka mätsäävät työnkuvauksen kanssa, Korttila kertaa saamiansa neuvoja.
Yksi tärkeimmistä opeista oli se, miten aikaisempi työkokemus kuvataan; pitää kuvata, mikä oli haaste, mitä teit haasteelle ja mikä oli tulos.
Korttilan mukaan Singaporessa katsotaan sitä, mitä hakija on tehnyt viimeisten kolmen vuoden aikana. Sitä aikaisemmalla kokemuksella ei ole arvoa.
− Loppujen lopuksi sain nykyisen työpaikkani siten, että olin hakenut tähän samaan firmaan yhteen toiseen tehtävään, mutta loppumetreillä se täytettiinkin talon sisältä. Haastattelijani eli palkkaava esimies suositteli minua kuitenkin kollegalleen tehtävään, joka ei ollut osunut hakuihini teknisten osaamisvaatimusten takia.
Nyt Korttila työskentelee ensimmäistä kuukauttaan asiantuntijatehtävässä yhdysvaltalaisen pankin kansainvälisellä IT-osastolla. Hänen työnhakuprosessinsa kesti yli kahdeksan kuukautta.
− Jos en olisi saanut nyt töitä, seuraavaksi olisin kääntynyt headhunterin puoleen.
Headhunter tehostaa työnhakuprosessia
Singaporessa suorahakuyritysten käyttö on yleistä.
− Ilman headhunteria hakijalla menee liikaa aikaa oikean henkilön löytämiseen yrityksestä. Headhunterin käyttö lyhentää työnhakuprosessia ennen haastattelukierrosta ainakin puolella, Elena Chow korostaa.
Mikä sitten ratkaisee, jos hakijat ovat haastattelukierroksella tasavertaisia?
− Jos hakijat ovat ydinosaamiseltaan ja pehmeiltä taidoiltaan tasavertaisia, lopuksi katsotaan kulttuurista sopivuutta; missä vaiheessa uraa hakijat ovat, sopiiko hakijan persoonallisuus työrooliin ja organisaatiokulttuuriin ja mätsäävätkö henkilökemiat palkkaavan esimiehen kanssa. Joskus näemme sitä, että palkkaava esimies lähtee henkilökemia edellä, mutta se on tietysti väärä tapa.
Chow uskoo, että tulevaisuudessa rekrytointi siirtyy yhä enemmän sosiaaliseen mediaan. Tähän asti sitä on hyödynnetty enimmäkseen verkostoitumiseen, mutta tekoälyn kehittymisen myötä työpaikkoja voidaan kohdentaa yhä yksilöllisemmin. Korvaavatko tekoälyyn pohjautuvat rekrytointisovellukset headhunterit?
− Ne tulevat korvaamaan valtaosan rekrytoinneista, mutta uskon, että headhuntereita tarvitaan jatkossakin huippuosaajien rekrytointiin.
Työpaikan vaihto on singaporelainen yleiskorotus
Kun Suomessa hakija esittää palkkatoiveensa usein jo hakemuksessa, Singaporessa asia nousee esille vasta haastattelukierroksen loppuvaiheessa. Singaporessa työnantajat vertaavat entiseen palkkaan; hakijan pitää näyttää työnantajalle viimeisimmät palkkakuitit edellisestä työpaikasta.
− Jos kieltäydyt näyttämästä niitä, sinua saatetaan pitää yhteistyökyvyttömänä tai epärehellisenä, Elena Chow sanoo.
Edellisen palkan pohjalta työnantaja tekee ehdotuksen, joka tehtävästä riippuen on 10−15 prosenttia korkeampi.
− Kun yritykseen on päässyt sisään, palkkaa on vaikea saada lisää, vaikka tehtävät muuttuisivat ja vaativuus lisääntyisi. Tästä syystä singaporelaiset vaihtavat työpaikkaa kahden vuoden välein. Se on melkein ainut tapa saada palkankorotus, Pia Korttila selventää.
Jos hakija tulee Euroopasta, europalkka voi olla vaikea muuntaa Singaporen dollareiksi. Korttila muistuttaa, että Singaporen palkat saattavat suomalaiselle alkuun tuntua korkeilta, mutta se on yksi maailman kalleimmista kaupungeista elää.
Chow neuvoo ulkomaalaisia hakijoita tutkimaan, mikä on haettavan työtehtävän markkina-arvo. Tietoa löytyy esimerkiksi suurimpien rekrytointiyritysten, esimerkiksi Robert Waltersin, vuosittain tekemistä palkkatutkimuksista.
− Kokemukseni mukaan niiden palkkaluokittelut pitävät myös aika hyvin paikkansa, Korttila vahvistaa.
− Jos hakijalla on tarjota jotain sellaista, mistä Singaporessa on osaamisvajetta, kuten tieto- ja viestintätekniikan tai business intelligence -osaamista, ei tarvitse olla sidottu edelliseen palkkaan, Chow selventää.
Pia Korttilan vinkit työnhakuun
- Käytä LinkedInin Jobs-palvelua ja hyödynnä kontaktiverkostoasi.
- Luo suhdeverkostoa osallistumalla esimerkiksi kauppakamareiden järjestämiin tilaisuuksiin tai oman alasi messuihin.
- Koko työnhakuprosessin voi kiteyttää kahteen sanaan: suhteet ja suositukset.
Elena Chown vinkit työnhakuun
- Verkostoidu LinkedInissä ja laita profiilisi ajan tasalle. Sen pitää olla jopa paremmin tehty kuin ansioluettelosi.
- Jos olet vakavissasi, ota lento ja tule paikan päälle. Osallistu tapahtumiin ja tutustu ihmisiin.
- Käytä headhunteria, joka on hyvin verkostoitunut ja pystyy tehostamaan työnhakuprosessiasi.
Myynnin vuosipalkat Singaporessa (B2C / B2B)
- Sales Director: 98 000-147 000 € / 98 000-184 000 €
- Account Director: 86 000-122 000 € / 86 000-122 000 €
- Aftersales manager: – / 61 000-98 000 €
- Business Development Manager: 49 000-73 000 € / 61 000-92 000 €
- Key Account Manager: 43 000-61 000 € / 49 000-92 000 €
- Sales Manager: 49 000-86 000 € / 43 000-92 000 €
Lähde: Robert Walters Salary Survey 2017