– Toimistojen valaistuksessa on nykyisin siirrytty led-teknologiaan ja valaistuksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ja tutkitaan edelleen paljon, kertoo Philips Lighting -yhtiön maajohtaja Piia Hänninen.
– Käytämme 4,8 prosenttia myynnistämme tutkimukseen ja tuotekehitykseen, vahvistaa Philips Lighting -yhtiön Pohjoismaiden toimitusjohtaja Astrid Simonsen Joos Tanskasta.
Trendinä on heidän mukaansa ihmiskeskeinen valaistus, jossa kiinnitetään huomiota valon aikaansaamaan kodikkuuden ja turvallisuuden tunteeseen. Myös sitä tutkitaan, miten valon avulla voidaan lisätä tuottavuutta.
– Esimerkiksi toimistoympäristössä päivänvaloa muistuttava valo, ”daylight booster”, virkistää yhtä paljon kuin kolmen kahvikupillisen nauttiminen, Piia Hänninen kertoo.
Mieluummin valmiiksi ohjelmoitu valaistusjärjestelmä
Valon värisävyjä on nykytekniikan avulla helppo muuttaa ja sillä tavalla vaikuttaa ihmisten vireystilaan. Valoa voidaan säätää rentoutumista varten ja sen avulla voidaan luoda erilaisia ”maisemia”.
Vaihtoehtoja valon värisävyjen säätämiseen on nykyisin todella paljon, joten eksymisen vaara on suuri. Käyttötarkoitus ratkaisee. Siksi Piia Hänninen suosittaa hankkimaan valaistuskokonaisuuden valmiiksi ohjelmoituna järjestelmänä.
– Ehkä optimaalisin ratkaisu on valmiiksi ohjelmoitu järjestelmä, jossa käyttäjä voi valita erilaisia tiloja, joilla tuetaan rentoutumista tai virkistäytymistä. Toisaalta on hyvä, että käyttäjät pystyvät myös tarvittaessa säätämään valaistuksen vastaamaan omia mieltymyksiä ja tarpeitaan. Näkisin, että työtyytyväisyys muodostuu osittain automatisoidusta järjestelmästä, jota voidaan tarvittaessa käyttäjäkohtaisesti ohjata.
Valaistuskonsepteja eri tarkoituksiin
Yhtiössä valaistukseen on Hännisen mukaan kehitetty erilaisia konsepteja eri kohteisiin.
– School Vision -konsepti on suunnattu kouluihin oppimista tukemaan. Sitä voidaan ohjata niin, että saadaan aikaan esimerkiksi keskittymistä tukeva valaistus, tai rauhoittaa hälisevää luokkaa.
Sairaaloihin on vastaavasti suunniteltu parantumista edistävä Heal Well -konsepti, jossa valo jäljittelee luonnonvalon vuorokausirytmiä, jonka on todettu nopeuttavan paranemista.
– Toimistoihin ei vastaavaa kiinteää konseptia ole räätälöity, koska siellä ihmiset haluavat säätää oman työpisteensä valaistuksen mieleisekseen. Se on tärkeää siksikin, että eri ikäisillä ihmisillä valon tarve vaihtelee. Nuorempi pärjää hämärässä, vanhemmalla valon määrän tulee yleensä olla suurempi, Piia Hänninen muistuttaa.
Valaistuksen kirkkaus ei ole toivottu ominaisuus. Valon lisäämisellä nostetaan pintojen kirkkautta ja vaikutetaan näkökohteiden kontrastisuhteisiin, jolloin näkötehokkuus paranee. Valon määrän lisäämisellä loputtomasti ei kuitenkaan ole lineaarista vaikusta näkötehokkuuteen, vaan kyse on enemmänkin näkökohteen kontrastista.
Perinteisestä loisteputkien kolkosta yleisvalosta, joka antaa yleensä tasaiset 500 luxia työpinnoille, ollaan siis toimistoissakin siirtymässä yksilöllisempään suuntaan. Piia Hänninen suositteleekin, että valaistussuunnittelua laadittaessa ja valaistusratkaisuja uusittaessa alkuinvestointiin satsattaisiin sen verran enemmän, että valaisimia pystyttäisiin ohjaamaan yksilöllisemmin kulloisenkin tarpeen mukaan. Se olisi samalla panostus työhyvinvointiin.
– Valaistusta pystytään silloin säätämään yksilöllisemmin ja aina tarpeen mukaan. Jos ihmiset saadaan näin viihtymään työpaikalla ja voimaan paremmin, he pysyvät työssä pitempään ja terveempinä. Investointikustannuksiin verrattuna kokonaishyöty on tällöin paljon suurempi, Piia Hänninen sanoo.
Valaistus ja terveys
Valaistusjärjestelmän perusperiaatteet terveyden kannalta lähtevät aina asiakastarpeesta, halutun työympäristön ymmärtämisestä sekä valaistusuunnittelun ammattitaidosta. Mitään suoraviivaisia perusperiaatteita ei ole olemassa.
Valaistuksella vaikutetaan ihmiseen fysiologisten vaikutuskanavien sekä kognitiivisten prosessien kautta, jolloin yksinkertaisten perusperiaatteiden esittäminen on jokseenkin mahdotonta.
Valolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi sirkadiaanisiin eli elintoimintojen sisäsyntyisiin rytmeihin vaikuttamalla ihmisen hormonitoimintaan. Valolla on esimerkiksi melatoniini-rytmiä tahdistava ja estävä vaikutus.
Hormonitoimintaan reagoivat silmän fotoreseptorit ovat herkempiä siniselle valolle, jolloin biologiseen järjestelmään voidaan vaikuttaa myös pienemmillä valaistusvoimakkuuden tasoilla, kun käytetään sinistä valoa.
Valaistuksen suunnittelussa kyse on sitten valaistusvoimakkuuden ja käytetyn aallonpituuden välisestä suhteesta. Toisaalta hyvinvointia lisää automaattinen ohjaus, joka tukee esimerkiksi tervehtymistä tai työrytmiä. Sitä lisää myös mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen. Optimaalinen järjestelmä tietää, millaisen valaistusympäristön käyttäjä haluaa, mutta käyttäjä voi myös säätää sitä itse.
Teksti: Piia Hänninen