Auttaako GDPR suojaamaan yksityisyyttäsi?

Nyt on aika pysähtyä miettimään, mitä tietoa itsestään kannattaa ylipäänsä jakaa netissä. Siitäkin huolimatta, että EU:n uusi GDPR-direktiivi (General Data Protection Regulation) astuu voimaan toukokuun lopulla. GDPR:hän rajoittaa sisällöntuotannon ja datalähtöisen kommunikaation parissa työskentelevien mahdollisuuksia seurata käyttäjien toimintaa netissä.

GDPR on hyvä asia, sillä se siirtää käyttäjille itselleen vallan omista tiedoistaan. Käyttäjän, sinun, yksityisyytesi ei ole enää myytävänä.

Applen älykäs seurauksenesto on todiste siitä, ettei yksityisyyden suojaamisen trendiä tule ottaa kevyesti. Kun Apple julkaisi viimeisimmän käyttöjärjestelmänsä, amerikkalaisen Criteon-yhtiön kurssi romahti 30-40 prosenttia. Criteonin asema yhtenä maailman suurimmista adtech-yhtiöistä on ollut osaltaan riippuvainen kyvystä seurata 700 miljoonan iPhone-käyttäjän liikkeitä netissä. Kun uuden lainsäädännön mukaiset muutokset käyttöjärjestelmässä estävät tämän, markkinat tulkitsivat Criteonin arvon romahtaneen.

Facebook joutui ongelmiin, kun paljastui, että Cambridge Analytica oli myynyt eteenpäin 50 miljoonan Facebook-käyttäjän dataa heidän tietämättään. Datan ostajiksi epäillään amerikkalaisia vaalikampanjoita, mikä tarkoittaa, että tietovuoto on saattanut vaikuttaa Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulokseen. Cambridge Analytica sai tietoja myös 55 000 ruotsalaisesta, minkä seurauksena syntyi huoli vuodon vaikutuksesta myös ruotsalaisiin vaaleihin.

Facebook on taannut, ettei tietovuoto voi toistua, mutta tietoja kerätään silti hyvin laajasti. Kehittäjä Dylan McKay sai somemyrskyn aikaiseksi kerrottuaan löytäneensä Facebookin tiedoista omia henkilötietojaan, kuten hänen itsensä jo poistamia tekstiviestejä, sähköposteja ja puhelutietoja vuosien takaa. Facebook puolustautuu viittaamalla käyttäjäehtoihinsa – niihin ehtoihin, jotka me kaikki hyväksymme lukematta. Tämä saattaa pelastaa yhtiön oikeustoimilta, mutta ei käyttäjien vihalta.

Useat isot yhtiöt ovat osoittaneet solidaarisuutta Facebookin käyttäjiä kohtaan.

Elektroniikkavalmistaja Sonos lakkautti hetkellisesti kaiken mainonnan Facebookissa ja Twitterissä. Yhtiö lahjoitti mainoskuluja vastaavan summan käyttöoikeuksia käsittelevälle RightsCon-seminaarille. Kun Elon Muskilta kysyttiin Teslan Facebook-sivusta, vastasi hän yllättyneenä, ettei tiennyt yrityksellään sellaista olevankaan. Pian tämän jälkeen sekä Teslan että Muskin toisen yrityksen, SpaceX:n, Facebook-sivut suljettiin huolimatta sivujen miljoonista seuraajista. Ilmiön PR-arvosta kertoo se, että Playboy koki Facebook-sivunsa sulkemisen arvokkaammaksi kuin sivun 25 miljoonaa seuraajaa.

Nämä tapaukset toimivat todisteena tiukemman säännöstelyn tarpeesta.

Keskustelu henkilötietojen käytöstä varmasti jatkuu pitkään myös GDPR:n astuttua voimaan. Mitä uudistuksista seuraakaan, voimme olla varmoja, että menestymään tulevat ne toimijat, jotka ajattelevat pitkällä tähtäimellä, panostavat laatuun sisällöntuotannossa ja kuuntelevat loppukäyttäjää.