Kauppalehden saamien tietojen mukaan työsuhdeautoilijat tulevat saamaan keppiä uudistuksessa. Ja työsuhdeautoilijoihin liittyy jutun mukaan se, että kilometrikorvaukset poistetaan, ja työnantajan tarjoamat pysäköintiedut, matkakulujen vähennyskelpoisuus ja kilometrikorvausten ylikompensaatio saattavat jäädä historiaan. Autoverokin poistetaan (jälleen kerran, kuka yllättyy…) ja tilalle tulee ”asiakasmaksuja”.
Maanantaiaamuna Kauppalehden uutista oli hieman korjattu ja järkevöitetty, mutta tämän hetken tietojen mukaan varmaa näyttävät olevan lähinnä seuraavat asiat:
- Kauppalehti on taatusti saanut hyvin klikkejä jutulleen (eipä sillä, lehdistön pitääkin kirjoittaa ja toimia vallan vahtikoirana).
- Autoveron poistoa ennustaminen ei ainakaan paranna autokauppaa ja uudista autokantaa, jos vaihtohankkeet laitetaan jäihin.
- Vuoden 2017 kilometrikorvausten valmistelu ja laskenta näyttäisi jatkuvan tietojemme mukaan täysin ennallaan.
- Liikennekaari-hankettakin valmistellaan ja siinä voi olla erilaisia elementtejä.
Tulevaisuudessa voi tietenkin tästä huolimatta tapahtua mitä tahansa ja kehityksenkin täytyy kehittyä
Somessa työautoilijoiden kritiikin kohteeksi on joutunut liikenneministeri Anne Berner, koska Liikennekaari yhdistyy häneen. Berner on puolestaan ilmoittanut, että valtion liikenneverkkoyhtiöstä kyllä valmistellaan mallia, mutta esillä ei ole ollut muutoksia työmatkojen kilometrikorvauksiin.
Tämä onkin luontevaa, sillä jossakin vaiheessa Berneristä on tultava Orpo, jos korvauksista puhutaan. Kilometrikorvaukset ovat nimittäin veroasioihin kuuluva nyanssi ja ne kuuluvat valtiovarainministeri Petteri Orpon palstalle. Bernerkään ei saane kaataa puita toisen tontilta omalla luvallaan, joten jos voimakkaita muutoksia asiaan on tulossa, voi kirvestä käydä heristelemässä Orponkin palstalle päin.
Toinen juttu on sitten se, jos koko Liikennekaari-hankkeesta tulee orpo. Liikenneministeristähän on ensinnäkin lehdistössä ennustettu painolastia hallitukselle ja Keskustalle ns. Finavia-sotkujen vuoksi. Vetäjä voi siis vaihtua.
Toiseksi voi olla, että koko Liikennekaari-hanke saa jossakin kohdassa taas laskettua jalat takaisin maan pinnalle. Pilvisumu silmissä hälvenee ja siinä vaiheessa palataan kehittämään laajan ja harvaan asutun maan liikennetarpeita ihmisten todellisista tarpeista käsin. Työnnetään sivuraiteelle tarpeet luoda uudestaan satelliittivalvontoja ja uusia liikennebisneksiä joillekin. Muistetaan, että Suomi ei maailman ilmastoa yksin pelasta, jos vaikkapa intialaiset jatkavat menoaan kaksitahtipeleillään.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on hyvä tavoite, mutta uskon, että myyntimiehellä on taas vielä joskus oikeus kulkea asiakkaissaan ja haja-asutusalueen asukilla mahdollisuus tehdä 20 kilometrin työmatkansa ilman ympäristörikollisen leimaa vain siksi, että tekee matkan henkilöautolla.