Blogi on yhä kelpo käyttöliittymä – lähes kenelle vain

Tiedän, että minun ei tarvitse edes kysyä sinulta. Kun meiltä markkinointiviestinnän ammattilaisilta edellytetään tänä päivänä eniten kykyä omaksua supermiehen ja -naisen voimalla uusia taitoja, pää menee vähemmästäkin sekaisin.

Kuka sitä jaksaa keskittyä perinteiseen instaamiseen, tubettamiseen tai tosi vanhanaikaiseen valokuvaamiseen, kun pitäisi olla puhumassa podcastille ääneen tai tiktokkaamassa – ja mitä niitä kaikkia jo onkaan.

Se on kuitenkin sääli. Samassa rytäkässä usein kyytiä saavat sellaisetkin markkinointiviestinnän keinot, joilla on työkalupakissa yhä perusteltu paikkansa.

Blogi on kelpo markkinointiviestinnän keino

Bloggaaminen on viestinnän muodoista ehkä se karvalakein sitten Internetin keksimisen sekä valokuvaamisen ja uutiskirjeen jälkeen. Ei ihme, että harva jaksaa enää kiinnostua blogista. Kuka sitä nyt kirjoittaa, kun saman voi puhua modernisti ääneen – eikä pienistä kirjoitusvirheistäkään tarvitse silloin niin valtavasti välittää.

Blogi on yhä varsin kelpo markkinointiviestinnän keino ja oikeastaan ylivoimainen käyttöliittymä ainakin yhdelle joukolle: niille, joilla on verkkosivut. Siitä yksinkertaisesta syystä, että blogi on käytännössä oikeastaan ainoa tapa pitää verkkosivut säännöllisesti päivittyvinä.

Jos sinulla on verkkosivut, tarvitset blogin

Jos haluat siis löytyä verkkosivujesi avulla, tarvitset blogin. Yrityksen aukioloaikoihin tai asiantuntijan palvelurepertuaariin löytyy verkkosivuille harvoin viikottain tai edes kuukausittain päivitettävää, mutta blogin avulla voit tehdä verkkoon tikustakin asiaa.

Tikusta kirjoittaminen yleensä myös kannattaa. Kun hakukoneiden loputon uutis- ja ajankohtaisnälkä tulee tyydytetyksi blogin avulla säännöllisin väliajoin, työ palkitsee ennen pitkää tekijänsä. Sijoituksen orgaaninen koheneminen Googlen etusivulla on kummasti bloggaajan itsetuntoa ruokkiva ja samalla yrityksen digitaalista jalanjälkeä lisäävä palkinto.

Harjoitus tekee mestarin

Moni perustelee bloggaamattomuuttaan kyvyttömyydellään kirjoittaa. Totta on toki se, että me kaikki emme ole synnynnäisiä sillanpäitä – tai jos olisimme, sisällöntuotantoa ei tarvitsisi koskaan ulkoistaa.

Harjoitus tekee tumpeloimmastakin kirjoittajasta, jos nyt ei heti mestaria ainakin mestarioppilaan. Se on luovan työn ominaisuus. Siksi veikkaan, että suurin syy blogin kaihtamiseen löytyy markkinointiviestijästä itsestään.

Rasita peffalihaksia, blogi kiittää

Nopeiden viestintäkeinojen aikakaudella blogi, ja kirjoittaminen, on armottoman hidas viestinnän muoto. Bloggaaminen vaatii aikaa, pitkää pinnaa jaksaa suunnitella ja ideoida sekä istumiseen treenattuja vahvoja peffalihaksia.

Ne kaikki ovat tässä nykyisessä hektisessä digimaailmassa katoavaa kansanperinnettä. Vanha kansa sen jo kuitenkin aikanaan tiesi. Vanha konsti on yleensä parempi kuin pussillinen uusia.

Bloggaajan huoneentaulu – viisi vinkkiä

1. Kaikki alkaa kahdesta: mieti ja kertaa blogisi tavoitteet ja kohderyhmä. ”Kaikkea kaikille on sama kuin ei kenellekään mitään” pätee myös blogiin.

2. Kerran suunniteltu ja ideoitu on vain kerran suunniteltu ja ideoitu. Tee blogin suunnittelemisestasi rutiini. Käytä apunasi markkinointisuunnitelmaa ja markkinoinnin vuosikelloa.   Pidä katseesi tulevaisuudessa koko ajan. Liikkuvaa junaa on helpompi pitää liikkeessä kuin työntää se joka kerta uudelleen käyntiin.

3. Moni on yksin rautaa, mutta se on harvoin hauskaa. Jos voit valjastaa blogin ympärille toimivan, hyvän tiimin, tee se. Taakallasi on näin useampi kantaja.

4. Älä kaihda vaihtaa suuntaa. Eilisen päivän blogikirjoitus on kuin eilisen päivän sanomalehti: virtuaalinen kalankääre. Jos jokin ei toimi, korjaa, paikkaa tai tee tarvittaessa vaikka u-käännös. Sitä harvoin huomaa juuri kukaan muu kuin sinä itse.

5. Nauti jo matkasta, älä vain määränpäästä. Bloggaamisen sokeri on, että se tarjoaa kirjoittajalleen usein uusia oivalluksia ja kirjoittamisen kokemuksia, joista läppärin ääreen istahtaessasi ollut vielä ehkä mitään tietoa.

Katso MarkkinointiOppaan ensimmäinen jakso Sinustako asiantuntijabloggaaja?