Miten siis turvaamme Suomen tulevaisuuden tuottamalla yhä enemmän ideoita ja kaupallistamalla niitä laadukkaasti?
Poikkitieteellisyys polttoaineena innovaatioille
Yrittäjänä menestymisen lähtökohta on erottuva bisnesidea, jonka joku kokee itselleen hyödylliseksi tai haluaa viihtyä sen parissa. Idea puolestaan usein syntyy luovan ajattelun tuloksena. Jos tarkastellaan luovaa ajattelua prosessina, on helposti huomattavissa, että innovaatiot syntyvät useimmiten poikkitieteellisyydestä ja heterogeenisissä osaamisryhmittymissä.
Mielenkiintoista on huomata se, että eri ammattiryhmät ovat alkaneet vihdoin työskennellä yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Aiemmin organisaatioissa muun muassa markkinoinnin tekijöiden vastuulla oli yksin tuottaa laadukasta markkinointia. Nyt puolestaan on havaittavissa, että eri alojen osaajat ja markkinoinnin kohderyhmät yhä useammin yhdessä luovat uusia kaupallisia tulokulmia.
Samoin on tapahtumassa kaikkialla liike-elämässä. Suomi tarvitsee yhä useampia foorumeita, joissa poikkitieteelliset osaamisryhmittymät innovoivat yhdessä uutta ja niissä on oltava suomalaisten yrittäjien myös aktiivisesti mukana.
Idean kaupallistaminen on monen suomalaisen heikkous. Onneksi nykyajan teknologiat ja sosiaalinen media tarjoavat erinomaiset lähtökohdat myös yrittäjille osaamisensa laajamittaiseen kaupallistamiseen, jos niiden arvo ja käyttötavat oivalletaan oikein. Markkinointi ei enää rajoitu ikkunateippeihin, vaan mahdollisuudet ovat lähes rajattomat yrityksen kokoon katsomatta.
Kattavan kuvan jokaisen yrittäjän ulottuvilla olevista nykyaikaisista ratkaisuista tarjoaa Digiajan yrittäjä – 100 lasissa -sivusto, johon Markkinointi-instituutti ja Rastor ovat yhteistyössä koostaneet Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sata digivinkkiä lahjaksi suomalaisille pienyrittäjille.
Kaupallistaminen perustuu laaja-alaisuuteen
Tarinankerronnassa on ammennettavissa monia aikakautemme keskeisiä teemoja, kuten muun muassa tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja ihmisten lähentyminen toisiaan globaalilla tasolla. Näiden asioiden läsnäolo, samoin kuin niiden puute on huomattavissa eri puolilla maailmaa juuri nyt poikkeuksellisella tavalla ja poikkeuksellisen voimakkaasti. Maailmaa puhuttaviin aiheisiin liittyvät oivalluttavat ideat ja näkemykset saavat paljon huomiota nopeasti ja siten markkinoinnin tuloksellisuus on yhä vähemmän sidonnainen markkinoinnin panostuksiin.
Maailma on todellakin uuden aikakauden äärellä. Liike-elämän murros ei rajoitu ainoastaan teknologiseen uudistumiseen ja sosiaaliseen mediaan, vaan murros on tapahtumassa tavassa ajatella kokonaisvaltaisemmin kuin koskaan aiemmin.
Tarkastelen tässäkin yhteydessä esimerkkinä markkinoinnin kenttää. Markkinoinnin tulevaisuus ei pohjaudu yksisuuntaiseen viestintään ja tarpeeseen kaupallistaa oma tuote sen kautta. Markkinointi on nähtävä holistisena kokonaisuutena, jossa markkinoinnin avulla luodaan ihmisille kokemuksia ja sitä kautta kokemukseen pohjautuva mielikuva brändistä, jolloin sen arvo on käsinkosketeltava. Tähän oman pikantin makunsa tuo varmasti myös keinoäly tulevina vuosina.
Miten sitten suomalainen voisi laadukkaasti kaupallistaa omaa ideaansa? Vastaus on yksinkertainen, mutta samaan aikaan monimuotoinen – hakeutumalla näkemyksellisten ihmisten kanssa yhteistyöhön, kouluttautumalla ja olemalla jatkuvasti kiinnostunut ympäröivästä maailmasta ja sitä ravistelevista teemoista.
On siis ymmärrettävä syvästi, millaista aikakautta elämme, mitkä ovat keskeiset aikakautemme teemat ja miten ne heijastuvat ympäristöömme. Tulevaisuudessa yhä epätodennäköisempää on menestyä liike-elämässä, jos yrittäjällä ei ole laaja-alaista kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Tämä johtuu siitä, että toimialat muuttuvat yhä useammin sellaisten innovaatioiden kautta, jotka on laitettu alulle jollakin täysin toisella toimialalla. Siten muutoksen tunnistaminen edellyttää monialaisuutta ja laajaa mielenkiintoa kaikkia elämän osa-alueita kohtaan.
Kirjoittaja toimii Markkinointi-instituutin ja Rastorin toimitusjohtajana.