Lasten lempileikkeihin kuuluu myyminen. Tuntuu kivalta, kun asiakas saa jotain itselleen mieluisaa ja raha vaihtaa omistajaa.
Moni lapsi on yllättävän supliikki myyjä. Lapset luovat tarpeen asiakkaalle ja olettavat heidän olevan automaattisesti jollain tasolla kiinnostuneita. Itsekin muistan olleeni innokas kirpputorimyyjä, myin naapureille haravointipalvelua ja auton tuulilasipesua, vähän vanhempana korvapuusteja. Tuntui uskomattomalta, kuinka helppoa rahan ansaitseminen oli.
Vanhemmiten tämä aitous ja innokkuus hälvenee – ehkä uskalluksen puutteeseen ja torjutuksi tulemisen pelkoon. Aikuisia myyjiä kohtaan ei olla yhtä mukavia ja vastaanottavaisia. Pelkkä sympatia ei, onneksi, riitä ostokriteeriksi. Tarpeen on oltava todellinen ja saatu hyöty investoinnin väärti.
Myynti on paljon moniulotteisempaa kuin mitä lapsena kuvitteli. Se vaatii ennen kaikkea toimialaymmärrystä, mutta myös rohkeutta, vakuuttavuutta, rehellisyyttä ja sinnikkyyttä. Näitä ominaisuuksia ei ole joka kulman takana yhteen ihmiseen paketoituna. Siksi hyvä myyjä on mille tahansa organisaatiolle kullanarvoinen.
Vanhempina vaikutamme paljon lapsen mielipiteisiin ja tulevaisuuden suuntaan. ”En vastaa, se on varmaan joku myyjä” -kommentit painuvat syvälle lasten mieliin. Hävettää myöntää, että moinen ruma sammakko on päässyt omastakin suustani.
Nyt pienen lapsen vanhempana tarkkailen herkemmin omaa käytösmalliani. Arvomaailmastamme kertoo eniten se, miten muita ihmisiä kohtelemme. Myyntityötä korkealle arvostamalla ja siitä kunnioittavasti puhumalla emme ainakaan sulje lapselta ovia menestykseen. Myynti kun on olennainen osa mitä tahansa liike-elämän roolia, aina toimitusjohtajaan asti.