Talousennusteissa povataan ensi vuodelle parhaimmillaankin vain 0,1 prosenttiyksikön parannusta työttömyysasteeseen. Työttömyysvakuutusrahasto puolestaan ennustaa työttömyyden kasvavan ensi vuonna huippuunsa eli peräti 0,6 prosenttiyksikköä tätä vuotta korkeammaksi ja vasta vuonna 2019 päästäisiin tämän vuoden tason alle.
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla työllisyystilanne on tasaisesti heikentynyt jo usean vuoden ajan. Vuonna 2012 jäsenistömme työttömyysaste oli 5,1 %, vuonna 2013 se nousi 6,1 %:in ja vuonna 2014 jo 7,3 %:in. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosi 2015 tekee uuden ennätyksen lähes 8 %:n työttömyydellä.
Työttömyyden kasvuvauhti on siis ollut todella hurjaa ja kuten arvata saattaa, aiheuttaa tämä edelleen valtavia paineita jäsenmaksun korotukselle. Jäsenmaksut ovat käytännössä lähes ainoa tulonlähde, jolla kassan tulee kattaa omalla vastuulla oleva osuus etuusmenoista (5,5 %) sekä hallintokulut. Toinen rahasampo hyvinä aikoina olisivat sijoitukset, mutta tällä hetkellä niiden varaan ei voi paljon laskea.
Nyt maan hallitus on säätämässä pakkolakeja, joista osa sisältää tuntuvia leikkauksia työttömyysturvaan vuoden 2017 alusta lukien. Nämä leikkaukset toki helpottavat työttömyyskassojen taloudellista ahdinkoa, mutta auttavatko ne työttömiä työllistymään? Jos päivärahakauden kesto puolitetaan, työllistytäänkö silloin puolessa ajassa? Toki joukossa varmasti on niitäkin, joihin nämä leikkaukset vaikuttavat halutulla tavalla eli aktivoivat työllistymään.
Tosiasia on kuitenkin sekin, että tässä taloustilanteessa ei yksinkertaisesti ole tarjolla töitä kaikille halukkaille ja valitettavasti tarjolla olevat työt eivät myöskään usein kohtaa tekijäänsä.
Lopuksi täytyy kuitenkin todeta, että työttömyyskassan hallituksella on tässä huomattavasti helpompi tehtävä kuin maamme hallituksella: Jos johonkin annetaan, mistä se otetaan?
Jaana Apell, työttömyyskassan johtaja,
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa