Vieläkö muistat, millaista oli vaikkapa myynnin tai johtamisen valmentautuminen ennen Covid-19-epidemiaa? Pitkän kaavan malli saattoi sinun kohdallasi mennä vaikkapa näin: aamulla ylös ennen kukonlaulua, matkustaminen (ilman maskia) paikan päälle, muun porukan tapaaminen (ilman maskia) kokoustilassa, sitten yhteinen valmennuspäivä (ilman maskia). Illallinen hyvässä ravintolassa kruunasi päivän aherruksen.
Mitä nämä tilaisuudet opettivat osallistujille? Parhaassa tapauksessa paljonkin! Luonnollisesti osaavan valmentajan johdolla kehitettiin valmennettavien henkilökohtaista osaamista, tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muita tärkeitä asioita yrityksen menestymisen takaamiseksi silloin ja jatkossa.
Mutta kuinka hyvin perinteisellä tyylillä toteutetun valmennuksen opit siirtyivät oikeasti osaksi arjen tekemistä? Eurooppalaisten tutkimusten mukaan yritysvalmennuksessa tämän ”pertsatyylin” vaikuttavuutta voidaan havainnollistaa seuraavilla luvuilla*:
- 15 prosenttia valmennettavista on itseohjautuvia ja kehittymisnälkäisiä, he pärjäävät hyvin vaikka eivät osallistuisi valmennukseen.
- 70 prosenttia valmennettavista kyllä yrittää viedä valmennuksen oppeja arkeen, mutta syystä tai toisesta muutos jää puolitiehen.
- 15 prosenttia valmennettavista ei edes yritä viedä valmennuksen oppeja arkeen, johon ovat syynä motivaation puute, kielteinen asenne tai muut seikat (työ)elämässä.
”Isolla pensselillä maalatut tavoitteet tulee kutistaa arjen pikkuriikkisiksi teoiksi.”
Hyviä uutisia! Parhaimmillaan hyvä valmennus siis voi saada aikaan huikeita tuloksia, onhan yllä avatussa tutkimuksessa jopa 85 prosentilla valmennettavista mahdollisuus onnistua – ja tietysti uskomme aina myös kaikkien 100-prosenttiseen onnistumiseen. Se on kunnianhimoinen tavoite ammattitaitoiselle valmentajalle!
Korona muutti valmennusliiketoiminnan totaalisesti. Valmentajaa ja fläppitaulua ei tilattu enää paikalle fyysisiin tiloihin, koska kohtaamisissa saattoi ihmisiin tarttua muutakin kuin päivän opit.
Alkušokin jälkeen totuimme yllättävän nopeasti käyttämään digitaalisia työvälineitä. Niiden avulla pääsimme taas samoille linjoille, oppimaan yhdessä. Huomasimme, että monissa tilanteissa nämä Teamsit ja Zoomit toimivatkin oikein hyvin. Kokemusten perusteella olemme oppineet tunnistamaan valmennuspalvelut, joissa ne eivät toimineet ihan niin hyvin. Olemme nyt oppineet yhdistelemään perinteisempää valmennusta ja digitaalista valmennusta. Olemme siis valmiita myös parempiin kasvotusten tapahtuviin lähivalmennuksiin. Niidenkin aika kyllä vielä tulee!
Palataanpa vielä etävalmennukseen. Pieneen ruutuun tihruava valmentaja, kaikuva ja katkeileva rätisevä ääni, huono valaistus. Kuulostaa hurjalta. Ja kurjalta. Jos siinä vielä unohdetaan valmentava työote, henkilökohtainen yksilötason kehittäminen ja osallistavat harjoitteet, niin loppukin valmennuksen vaikuttavuudesta murenee. Onneksi tuollainen on jo pitkälti mennyttä aikaa.
Myös toisen ääripään tapaukset ovat karsiutuneet pois: valmennuksissa ylenmääräinen digitaalisten työvälineiden käyttö ja tekninen kikkailu tuottavat helposti vain hämmennystä ja turhautumista. Oppimissovellusten tarkoitus on mahdollistaa ja helpottaa oppimista, ei sekoittaa soppaa entisestään.
”Jatkuvuus, mittaaminen ja yksinkertaistaminen”
Miten siis saada paremmin aikaan vaikuttavuutta yrityksenne tulevissa valmennustilaisuuksissa? Nostan tässä blogissa esille kolme perusasiaa: jatkuvuuden, mittaamisen ja yksinkertaistamisen.
Rakkaalla valmennuksella on ensinnäkin monta nimeä: etävalmennus, verkkovalmennus, lähivalmennus tai hybridivalmennus. Muutosmatka tulee nähdä jatkumona, pitempikestoisena oppimistaipaleena, ei vain nopeana takeaway-haukkaisuna, pureskelematta nieltävänä. Sellaisesta nimittäin tulee vain hikka ja mahanpuruja.
Kuvittelepa, että osallistut yhden päivän myyntivalmennukseen ja saat siitä todistuksenkin. Onko todistus kärjistetysti ilmaistuna enemmänkin piiloviesti siitä, että nyt tämä valmennuksessa läpi käyty myyntityön osa-alue on hallussa ja siihen liittyvät treenit on treenattu?
Sitä saa, mitä mitataan. Valmennuksen vaikuttavuutta voidaan parantaa muillakin perusteilla kuin jatkuvuudella. Nyt jo taakse jääneessä maailmassa valmennuksen vaikuttavuutta usein mitattiin tämäntyyppisillä palautekysymyksillä: Olitko tyytyväinen valmentajaan? Oliko mukavat kokoustilat? Miellyttikö tarjoilu? Oliko noin yleisesti ottaen kiva meininki?
Toivottavasti palautelomakkeeseen oli jo silloin eksynyt mukaan toisenlaisiakin kysymyksiä: Mitä hyödyllistä sait mukaasi tästä valmennuksesta? Miten varmistat, että saamasi oppi siirtyy osaksi arjen tekemistä? Minkälaista tukea tarvitset, että voit jatkossa onnistua vieläkin paremmin?
Sitä tosiaan saa, mitä mittaa. Vaikuttavuutta voidaan mitata tehokkaasti erilaisilla lähtötilanteen, välitilanteen ja lopputilanteen arvioinneilla. Kun ihmisen ajattelun nähdään muuttuneen, se voi parhaimmillaan jo ennakoida toiminnan konkreettista muuttumista. Kun ihmisen toiminta ja tekeminen muuttuvat hänen lähtötilanteeseensa verrattuna, voidaan saada aikaan ihan uudenlaisia tuloksia. Juuri niin – yksi vaikuttavan valmennuksen mittari on se, että valmennusyhteistyön aikana ihmisten työskentelytyylit muuttuvat, ja sitä kautta muuttuvat eli paranevat myös yrityksen tulokset.*
Jatkuvuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi nostan esille lupaamani kolmannen asian vaikuttavuuden kasvattamiseksi: kaiken kehitystyön tulee pyrkiä kohti yksinkertaisuutta. Valmennettavien pitää valmennuskohtaamisen jälkeen tietää, mitä arjessa hänen kohdallaan tulee seuraavaksi tapahtua, jotta halutut asiat saadaan taiottua todeksi. Kun asiat ovat ymmärrettäviä, niistä voi totta vieköön jopa innostua!
Isolla pensselillä maalatut tavoitteet tulee kutistaa pikkuriikkisiksi arjen teoiksi. Arkiset askelmerkit ja toimintasuunnitelma nimittäin toimivat myös tässä digitaalisessa maailmassa.
—
Blogin kirjoittaja Mikko ”OJ” Ojasen perustama valmennus- ja muutosyritys Kaswu Oy auttaa esihenkilöitä, valmentajia ja asiantuntijamyyjiä saavuttamaan tavoitteensa raikkaalla twistillä, perusasioita kunnioittaen. Kaswu Oy myös tutkii ja kehittää ratkaisuja muutostyön vaikuttavuuden tueksi.