Ihmisystävällisyyttä työpaikoille
Työelämän muutos vaikuttaa työntekijöihin sekä kuormittavasti että rikastuttavasti. Maailma on nykyisin nopea ja sen muutostahti kiivas. Se on täynnä mahdollisuuksia, mutta vaatii enemmän kuin ennen. Tämä edellyttää sopeutumista ja työkäytäntöjen uudelleenorganisointia niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin.
Viime keväänä toteutetussa MMA:n kyselyssä nousi esiin pitkien työpäivien, työpaineen, stressin ja matkustamisen negatiiviset vaikutukset työn ja muiden elämänalueiden yhdistämiseen. Perhetilanteella ei kyselyn perusteella ollut vaikutusta siihen, kuinka hankalaksi vastaajat kokivat työn ja muun elämän yhdistämisen. Oli kyse sitten pienten lasten äidistä, aloittelevasta asiantuntijasta tai pitkän uran tehneestä konkarista, monessa vastauksessa nousi esiin kokemus työkuormasta suoriutumisen vaikeuksista ja tyytymättömyys ajanhallinnan onnistumiseen.
Vastaajat toivoivat työnantajilta joustavampia työkäytäntöjä. Erityisesti toivottiin etätyömahdollisuutta, jotta työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuisi paremmin. Moni koki vain työnantajan jäykkyyden ja ennakkoluulojen estävän erilaisten joustavien työkäytäntöjen käyttöönoton, sillä käytännössä työ koettiin sellaiseksi, että sitä olisi mahdollista tehdä mistä tahansa käsin. Mikäli työ mahdollistaa etätyön tekemisen, olisi pelkästää ihmisystävällistä ottaa se osaksi työkulttuuria.
Etätyö on näppärä tapa työskennellä. Parhaassa tapauksessa se tehostaa työtä ja auttaa työntekijää yhteensovittamaan eri elämänalueita yhteen. Jos aamulla toimisto onkin olohuoneessa, tulee työpäivän aikana pyöritettyä samalla pyykkikone ja aikaa säästyy esimerkiksi työmatkojen osalta. Harvassa tilanteessa nykyään löytyy syy, joka estäisi puhelin- tai Skype-palaverien hyödyntämisen varsinaisten naamatapaamisten sijaan. Etätyöpäivä on tervetullut keskittymispäivä monelle asiantuntijatyötä tekevälle.
Kun etätyökäytäntöjä muodostetaan työpaikalle, on tärkeää sopia siitä, mitä etätyökäytännöillä haetaan ja millaisia periaatteita siihen liittyy. Tämä on niin työntekijän kuin työnantajankin etu. Tutkimusten* mukaan etätyön lisääntyminen on kasvattanut työn läikkymistä vapaa-ajalle sekä aiheuttanut työn ja muun elämän rajanvedon hämärtymistä. Lisäksi lisääntyvät myös korvauksettomat ylityömäärät, sillä töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella iltaisin, vapaapäivinä ja lomilla. Toisinaan tällainen lisätyö on varsinaisella työajalla tehdyn työn täydentämistä ja toisinaan kyse on työstä, jonka tekemisen työntekijä kokee tärkeäksi pärjätäkseen työssä. Kun työpäivä tehdään kotona, aiheuttaa se helposti työpäivänä tarkoituksetonta venymistä. Työntekijöiden jaksamisongelmat tulevat myös jossain kohtaa työnantajan selvitettäviksi.
Monessa työssä työpaikalla vietettyä aikaa ei voida enää käyttää mittarina työsuorituksesta. Asiantuntijatyössä hyvin tehty työ riittää, jolloin on useimmiten kaikkien etu, että työntekijä saa tehdä työnsä parhaalla katsomallaan tavalla ja haluamassaan paikassa. Monella työpaikalla tosin on käytäntönä pitää päiviä, jotka on sovittu lähityöpäiviksi, jolloin työyhteisö pääsee viettämään keskenään myös naama-aikaa, joka toki on tärkeää työporukan tiimihengen vuoksi.
Asiantuntijatyössä toimivan työtavan kaava löytyy, kun sekoitetaan sopivassa suhteessa etä- ja lähityötä. Ne muodostavat useimmiten toimivan kombon, kun mukana on lisäksi luottamusta ja selkeitä ääneensanottuja toimintaperiaatteita.
Lähde: *Satu Ojalan (2014) väitöskirja Ansiotyö kotona ikkunana työelämään. Kotona työskentelyn käsitteet, piirteet sekä yhteydet hyvinvointiin, jossa käsitellään työajan ja -paikan hämärtymistä etätyön perspektiivistä.
Kirjoittaja on ihmisystävällisyyden puolesta puhuja, työelämäasiantuntija ja tutkimus- ja kehitysyrityksen Repo Workin perustaja.
Lue lisää MMA:n tutkimuksesta Työn ja muun elämän yhteensovittaminen täältä