Päättäjän ei kannata olla julkinen mielensäpahoittaja

Sosiaalinen media on ihmeellinen paikka. Siellä voi tavata uusia ihmisiä, hankkia työntekijöitä, inspiroitua, fiilistellä ja … no, marista muiden toiminnasta.

Suomessa tuntuu olevan pinttynyt käsitys siitä, että ne, jotka jakavat iloa ja onnistumisia ovat naiiveja luusereita ja ne, jotka osaavat kritisoida kaikkea ja kaikkia, ovat (ainakin omasta mielestään) älykkäitä, ajattelevia olentoja.

Marinalle löytyy omat fooruminsa, mutta LinkedIniä ei kannata sellaisena pitää.

LinkedIn on toki houkutteleva paikka avata oma retorinen arkku ja antaa palaa oikein olan takaa, mutta vaikka kommentit ovatkin sinun itsesi, niin firman nimi tulee siinä esille myös. LinkedIn-päivitykset kannattaakin ottaa mikrotason tiedotteina.

Onko yrityksen edun mukaista se, että yrityksen myyntipäällikkö tai toimitusjohtaja haukkuu toisen yrityksen toiminnan maan rakoon? Lopuksi vielä, kuin kieriskellen kaatamassaan likavedessä, kysyy muilta feediä seuraavilta omia (mielellään huonoja) kokemuksia aiheesta.

Kun törmään tällaisiin “kriittisiin realisteihin”, voin pahoin. Mielestäni suomalaisilla yrittäjillä, toimitusjohtajilla ja myynti- tai markkinointipäälliköillä ei ole koskaan varaa kaataa likasankoa, etenkään sosiaalisessa mediassa. En näe sille mitään mielekästä lopputulemaa. Mitä hyötyy se päättäjä, joka haukkuu toisen päättäjän tai yrittäjän bisneksen maan rakoon?

Mielestäni meidän suomalaisten olisi jo korkea aika keskittyä löytämään asioista positiivinen puoli ja puhaltaa yhteen hiileen niin, että näkisimme tässä maassa enemmän onnistumisia ja onnellisuutta. Pyrin omalta osaltani edesauttamaan kanssayrittäjien toimintaa jakamalla heistä myönteisiä päivityksiä ja kannustamalla niitä, jotka kriisin iskiessä sitä eniten tarvitsevat. En todellakaan halua olla se, joka pääsee päivittelemään, että “minähän sanoin”, vaan se, joka koetti omalta osaltaan auttaa toista onnistumaan.

Valittaminen on myös yksisilmäistä, sillä kukaan ei tässä maassa tee niin hyvin omaa päivittäistä liiketoimintaansa, etteikö jollain olisi siitä valittamista. Ja kun valitus sitten kerran osuu omaan nilkkaan, toisen inhorealistin luukuttaessa päivityskenttänsä sanamerkit täyteen sinun yrityksestäsi, niin sitten onkin oikeus loukkaantua verisesti. Tämä on mielestäni toimintaa, joka kuuluu hiekkalaatikolle, ei bisnekseen.

Ja niille muutamalle, jotka intoutuvat kritisoimaan tätäkin kirjoitusta, niin en tietenkään sano, etteikö palautetta saisi antaa. Tottahan toki sitä saa antaa, ja se on myös yksi välittämisen muodoista. Mutta narina ja murina ilman konkreettisia kehitysehdotuksia ei ole pelkästään turhaa, vaan asettaa mielensäpahoittajan koko organisaation epämieluisaan valoon. Kun riittävän paljon jakaa kärkkäitä avautumisia omista kokemuksistaan, saa hankalan ihmisen maineen. Ja kukapa haluaisi hankalan ihmisen kanssa tehdä töitä.

Kirjoittaja on markkinoinnin ja myynnin milleniaali, kauppatieteiden maisteri, sarjayrittäjä ja ammattipuhuja. Hän on myös teknologiastartup Superestin yksi perustajista ja yrityksen toimitusjohtaja. Hän on konsultoinut useita Suomen suurimpien yrityksen johtoryhmiä. 

Mikaelista saat lisää tietoa osoitteesta www.mikaelhugg.com | Twitter: @MikaelHugg | LinkedIn | Facebook