Katsettaan kassapäätteen ruudulta nostamatta hän ohjeisti, että laudat ovat katsottavissa noutopihan puutavarahallissa, toisen kerroksen peränurkassa. Mallikappaleita ei ole myymälän puolella.
Puku päällä ja pikkukengät jalassa arvioin silmämääräisesti kulun hallin ”toiseen kerrokseen” sen verran hankalaksi, että laudat jäivät tällä kertaa valitsematta. Verkkosivujen kautta tuotetta ei ainakaan kännykän kautta edes löytynyt.
Kokemuksesta jäi hölmistynyt olo. Palvelupisteen toiminta kaipaisi ehkä kehittämistä, mutta eniten ihmetytti se, että terassilaudat pidettiin visusti piilossa ja pääsemättömissä parhaaseen piharakentamisen sesonkiaikaan. Odotukseni oli tietenkin se, että laudat ovat esillä jo sisäänkäynnin luona selkeiden tuote- ja hintatietojen kera. Kenties kuumimpien sesonkituotteiden kohdalle on järjestetty väliaikainen kassa, jotta ostaminen onnistuu jo myymälään sisään kävellessä.
Keskustelumme sosiaalisesta myynnistä ja markkinoinnin uusista muodoista käy vilkkaana. Puhumme myynnin ja markkinoinnin johtajien kesken paljon ostajapersoonista, asiakkaan poluista, asiakaskokemuksesta, sisältömarkkinoinnista tai vaikkapa verkkokaupasta. Mutta olemmeko vielä läheskään kyvykkäitä ottamaan näitä seuraavia askeleita, jos myymisen perusasiat ovat täysin hukassa?
Sesonki on hetkittäinen liikevaihtoautomaatti kaikille niille, jotka eivät sen suomia mahdollisuuksia tyri. Ilmiönä se ei varmasti koskaan tule häviämään, vaan pakastealtaat täyttyvät jouluna kinkuista ja maaliskuussa mämmistä. Kaikki toimialat tai tuotteet eivät tietenkään koskaan nauti sesongeista. Toisaalta myös sesonkituotteiden myynti muina ajankohtina voi olla haastavaa ainakin, jos kysyntää ei tunnisteta tai parhaimmillaan jopa synnytetä. Tapoja siihen kuitenkin jo on.
Onko sosiaalinen myynti tai vielä edes totta?
Olen ollut kyseisen lähirautakaupan tiliasiakas yli 10 vuotta sekä lisäksi ketjun kanta-asiakas lähes 20 vuotta. Kerron sosiaalisessa mediassa rakennusprojekteistani siinä missä muistakin ajankohtaisista asioista. Rakennuslupapäätökset ovat ymmärtääkseni julkista ja avointa tietoa.
Olen tehnyt kaupan sivuilta lukuisia tuotehakuja ja olisin mielelläni ladannut verkkosivuilta esimerkiksi hyvälaatuisia tuote-esitteitä, tutkimuksia ja vertailuja tai työohjeita luovuttamalla samalla yhteystietoni, mikäli tällaista mahdollisuutta olisi tarjottu. Olen asioinut kyseisessä myymälässä useasti ennen rakennusprojektin alkua ”potkimassa renkaita”.
Käytetäänkö tätä tietoa hyväksi myynnin johtamisessa?
Epäilen ettei. Mutta miltä olisikaan tuntunut räntäsateisena marraskuun iltana yhteydenotto rautakauppiaalta: ”Hei Matti, onnittelut rakennusluvan saamisesta! Voisimmeko jo nyt tehdä sinulle tiliasiakkaan tarjouksen materiaaleista, perustuen aiemmin ostamiisi tai vastaavan tyyppisiin tuotteisiin? Voimme päivittää tarjousta tarkemmaksi talven kuluessa. Meille tulee valikoimiin helmikuussa esimerkiksi laminaatti, jonka kuvan jaoit hiljattain Pinterestissä. T: Maija”.
Kenties rautakaupan kohdalla tällainen ei ole mahdollista, koska olenhan vain yksi tuhansista kyseisen liikkeen kuluttaja-asiakkaista. Herääkin kysymys, millä tasolla on vastaava toiminta yritystemme B2B-myynnissä? Näytämmekö omalla esimerkillämme kuluttajamyynnille, miten tulevaisuuden markkinointia ja myyntiä tehdään? Vai jäämmekö rysän päältä itsekin kiinni siitä, kuinka paljon myyntipotentiaalia meiltä jää jatkuvasti tunnistamatta ja kuinka paljon sesonkeja meiltä jää hyödyntämättä?
Tätä pohtiessani lupaan itse toimia myös kaikkien alojen myyjien koekaniinina. Annan kunniamaininnan sille, joka näkee vaivaa ja selvittää, mitä olen tekemässä, mistä pidän ja mitä olen kenties ostamassa. Saattaahan siinä kunniamaininnan lisäksi kaupatkin syntyä.