Varmin tapa ottaa vastuullisuus osaksi myyntiä ja markkinointia on yksinkertainen: ole oikeasti vastuullinen ja näytä se selkeästi.
Se tuntuu olevan nykyään kaikkialla. Mainoskylteissä, tuotevideoissa ja uutisotsikoissa. Vastuullisuus on rantautunut myynnin ja markkinoinnin maailmaan, ja on tullut jäädäkseen. Jokin ei silti ole vielä kohdillaan.
Suomalaiset eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa yritysten ja brändien eettisyydestä – mihin tietoon voi luottaa ja mistä sitä edes saa? Milttonin ja Cintin (2017) tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat yrityksiltä vahvempaa vastuullisuusviestintää niin tuotepakkausten, sosiaalisen median, verkkosivujen kuin yritysvastuuraporttienkin välityksellä.
Kun yritys kertoo vastuullisuudestaan, sen on pystyttävä seisomaan sanojensa takana. Viherpesusta ja eettisesti arveluttavista tuotantoketjuista jää näkymaailmassa helposti kiinni. Varmin tapa ottaa vastuullisuus osaksi myyntiä ja markkinointia on yksinkertainen: ole oikeasti vastuullinen ja näytä se selkeästi.
Reilu kauppa on monelle yritykselle siihen hyvä kumppani. Tässä viisi syytä miksi:
1. Reilulla kaupalla on aitoa merkitystä
Riippumaton tutkimus osoittaa, että Reilu kauppa edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja ja kehittyvien maiden viljelijöiden toimeentuloa. Se myös vahvistaa maataloustuottajien oikeuksia ja neuvotteluasemaa tuotantoketjuissa ja yhteiskunnassa. [1]
Reilu kauppa siis tukee yrityksiä vastaamaan kasvavan sijoittaja- ja kuluttajaryhmän odotuksiin. Yhä useammat sijoittajat ja kuluttajat odottavat yritysten tuntevan toimintansa ja hankintaketjujensa vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin ja vähentävän kielteisiä vaikutuksia.
2. Brändi on Suomessa tunnettu ja luotettu
Suomen Reilu kauppa on vuosien ajan tehnyt tutkimusta, jonka avulla se seuraa brändinsä asemaa markkinoilla. Brändi oli viime vuonna tehdyn tutkimuksen (Kantar TNS 2018) mukaan vastuullisuusmerkeistä tunnetuin: jopa 88 prosenttia suomalaisista tunnistaa Reilun kaupan.
Näistä 66 prosenttia luottaa Reilun kaupan toimivuuteen. Lukema on varsin suuri nykymaailmassa, jossa vastuullisuusväittämien viidakko saa vähemmänkin valveutuneemman ostajan kyseenalaistamaan väitteiden todellisuutta.
Vuoden 2019 Brändien arvostus -tutkimuksen mukaan Reilu kauppa on Suomessa 61. arvostetuin brändi, jättäen taakseen monet vastuullisuustyötä tekevät yritykset.
3. Olet mukana globaalissa vastuullisuusliikkeessä
Vastuullinen visio, arvot ja kontribuutiot ympäröivään yhteiskuntaan saavat ihmiset luottamaan yrityksiin ja organisaatioihin (Edelman Trust Barometer 2019). Tuttu Reilun kaupan merkki yhdistettynä firman tuotteeseen kertoo ostajalle, että yritys työskentelee kunnianhimoisesti vastuullisuuden puolesta ja on mukana maailmanlaajuisessa liikkeessä ihmisoikeuksien ja ilmaston hyvinvoinnin puolesta.
Reilun kaupan tuotteita viljellään 75 maassa ja myydään yli 140 maassa. Lisäksi Reilu kauppa kasvattaa kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta globaalien tuotantoketjujen haasteista ja ratkaisuista. Reilu kauppa onkin koko maailman tunnetuin vastuullisuussertifikaatti (GlobeScan 2015).
4. Teet vastuullisuudestasi uskottavaa
Reilun kaupan tekemät riippumattomat vastuullisuuskriteerit ja auditoinnit ovat monesti ostajalle uskottavampi vaihtoehto kuin yritysten omat vastuullisuusohjelmat – antaisitko esimerkiksi oppilaan arvostella oman kokeensa?
Esimerkiksi yritysvastuujärjestö Finnwatch on todennut, että yritysten itse luomien ja valvomien vastuullisuusohjelmien ongelmana on usein vaihteleva laatu ja läpinäkymättömyys (Finnwatch, 2016, Kaalimaan vartijat). Samassa tutkimuksessa Finnwatch löysi, että Reilu kauppa on vahvin sertifiointi- ja auditointijärjestelmä.
5. Reilun kaupan suosio on jatkuvassa kasvussa
Reilun kaupan tuotteiden myynti kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomessa myytiin Reilun kaupan tuotteita 263 miljoonalla eurolla, mikä kasvatti myynnin arvoa 12,7 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.
Reilu kauppa on ollut eturintamassa käynnistämässä keskustelua eettisestä kuluttamisesta ja nostamassa vastuullisuuden marginaalista valtavirtaan. Suomen Reilun kaupan jäsenjärjestöjen kautta voi tavoittaa 3,2 miljoonaa suomalaista ja Reilun kaupan kaupunkien, koulujen ja korkeakoulujen sekä seurakuntien kautta 3,9 miljoonaa suomalaista (brutto).
Kun siis myynnin ja markkinoinnin ammattilaisena haluat edistää ja kertoa vastuullisuudesta uskottavasti – ota yhteyttä!
Kirjoittaja työskentelee Reilu kauppa ry:llä korkeakouluharjoittelijana. Hän viimeistelee pro gradu -tutkielmaansa yritysaktivismista Tampereen yliopistolle ja opiskelee yritysvastuun sivuainekokonaisuutta Hankenin kauppakorkeakoulussa.
[1] Overseas Development Institute, 2017, The Impact of Fairtrade; CEval, 2018, Follow up Study: Assessing the Impact of Fairtrade on Poverty Reduction through Rural Development.
—
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on Reilun kaupan yhdistyksen jäsen.
—
Tarinoita ja napakoita kannanottoja työelämän, myynnin ja markkinoinnin maailmasta osoitteessa www.mma.fi/blogi
Viimeisimmät blogikirjoitukset:
- Liisa-Maria Koivuniemi: Markkinoinnista, mainonnasta ja aikakäsityksestä (17.10.)
- Jari Makkonen: How to learn to know your customer (10.10.)
- Aleksi Rautakorpi: Asiakasymmärrys lisää yhteistä nälkää (2.10.)
- Ville Silventola: Netin selaaminen on uusi ikkunashoppailu (25.9.)
- Jasminen Jussila: Kasvaako lapsestasi myyjä? (19.9.)
—
MMA-blogi on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n toimittama verkkojulkaisu, jonka julkaisualusta on mma.fi-verkkosivusto. MMA-blogin toimituskunnan muodostavat blogin päätoimittaja, viestintäpäällikkö Sirkku Rytkönen (sirkku.rytkonen(a)mma.fi) ja vs. toimituspäällikkö Noora Hellman (noora.hellman(a)mma.fi). www.mma.fi/blogi #MMAblogi