Asiantuntijoiden, huippuosaajien ja keskijohdon palkkauksen kannustavuuden parantamisen suurin este on verotus, eivät jäykiksi väitetyt työehtosopimukset, Akava huomauttaa. Ansaitusta palkankorotuksesta leijonanosa hyödyttää verottajaa, eikä korotuksen ansainnutta työntekijää.
– Verotus ei kannusta riittävästi osaajia etenemään urallaan tai työnantajia palkitsemaan työntekijöitä. Vaikeuskerrointa lisää, että verotus on Suomessa kireämpää kuin missään muussa pohjoismaassa. Verotus ei myöskään kannusta osaajiamme jäämään Suomeen, mutta tarvittava talouskasvu tarvitsee nimenomaan heitä ja heidän korkeaa osaamista vaativaa työtään, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Palkitseminen on erittäin vaikeaa, koska verokiila on liian suuri. Jos 4000 euroa kuukaudessa ansaitseva saa 204 euron palkankorotuksen, verottaja vie korotuksesta 104 euroa ja työntekijän käteen jää 100 euroa. Työnantajalle korotus maksaa yhteensä 253 euroa, josta 60 prosenttia saa siis verottaja. 7000 euron palkalla sadan euron käteen jäävä korotus maksaa työnantajalle yli 300 euroa.
– Maltillinen palkankorotus nostaa työnantajan kustannuksia, mutta ostovoimaan kuten palveluiden ostamiseen yrityksiltä ei jää rahaa kukkaroon suhteessa kovin paljon. Osaajat ja kovaa työtä tekevät ovat palkankorotuksensa ansainneet, mutta kustannuksia nostaa ennen kaikkea verotus. Syy ei siis ole työehtosopimusten tai ay-liikkeen, pääekonomisti Eugen Koev sanoo.
Myös asiantuntijoiden ja keskijohtoa edustavien palkansaajien tuloverotus tuleekin Akavan mielestä saada länsieurooppalaiselle tasolle. Ylin rajaveroprosentti on Suomessa nyt hieman yli 60 prosenttia. Ylintä työtuloihin kohdistuvaa rajaveroastetta tulee laskea 50 prosenttiin.
Akava muistuttaa, että hallituksen lupaamien mahdollisten veronkevennysten on hallitusohjelman mukaisesti koskettava kaikkia palkansaajaryhmiä.
– Hallitus on luvannut, että jos kilpailukykysopimus toteutuu, se toteuttaa tuloveronkevennykset. Jos ja kun akavalaiset ovat mukana sopimuksessa, on hallituksen lupauksen koskettava myös heitä. Jos veroale koskee vain pieni- ja keskituloisia, emme koskaan saa muita pohjoismaita kiinni kannustavammassa verotuksessa, ja he voivat jatkaa osaajiemme houkuttelemista, Fjäder sanoo.
Fjäderin mukaan kilpailukykysopimus voi vaarantua, jos hallituksen verolinjaukset jäävät epäselviksi.
– Sopimus nostaa toteutuessaan kaikkien palkansaajien työttömyys- ja työeläkemaksuja. Veronkevennykset ovat vastapaino näille korotuksille. Verotuksen avulla tulee nykyistä paremmin turvata ostovoimaa, luoda työllistävää kasvua ja saada talouteen toimeliaisuutta. Me tarvitsemme talouspolitiikkaan myös positiivista kannustamista, emme turhauttamista, Fjäder sanoo.
Tilastot: Kannustavan palkkauksen suurin este on verotus, eivät työehtosopimukset
Lisätiedot:
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder
Akavan pääekonomisti Eugen Koev, puh. 040 867 0770, twitter: @EugenKoev