Kokonaistuotannon määrä oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja tuotanto on supistunut kahdella peräkkäisellä neljänneksellä yli 0,5 prosenttia, mikä täyttää teknisen taantuman määritelmän.
– Taloudesta puuttuu vauhti. Elämme pitkän jarrutuksen vaihetta edelleen, sanoo Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Kotimainen kysyntä on pysynyt heikkona. Tammi–syyskuussa 2025 kulutus supistui prosentin ja investoinnit 0,7 prosenttia vastaavasta jaksosta vuotta aiemmin.
Vuonna 2027 Suomen talous yltää ripeämpään 1,5 prosentin nousuun. Sopivan myötätuulen sattuessa kohdalle mahdollisuuksia on silloin parempaankin. Työttömyys kääntyy laskuun vasta kesällä 2026.
Reaalipalkat romahtivat vuosina 2022 ja 2023 nopean kuluttajahintojen nousun vuoksi. Parin viime vuoden nousu kohottaa säännöllistä kokoaikatyötä tekevien reaalipalkat vasta vuoden 2020 tasolle.
Kilpailukyky ei voi nojata vain työvoimakustannuksiin
Eugen Koevin analyysin mukaan Suomen haaste tällä hetkellä ei ole kustannuskilpailukyky vaan se, että sitä ylläpidetään yksinomaan pitämällä työvoimakustannusten kasvu hitaampana kuin kilpailijamaissa. Suomen kilpailukyky on säilynyt pääosin työvoimakustannusten hitaan kehityksen ansiosta, vaikka tuottavuuskehitys on ollut heikkoa.
MMA näkee, että vain työvoimakustannusten alentamiseen perustuva kilpailukyky ei kanna pitkällä aikavälillä.
– Kannustavat työehdot ja palkka tulisi olla kestävän kilpailukyvyn perusta, ei pullonkaula. On olennaista, että talouspolitiikka ja työmarkkinaratkaisut tukevat talouskasvua, MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki huomauttaa.
Työehdot ja palkka eivät ole vain kustannuksia, vaan ne ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden motivaatioon, osaamisen kehittymiseen ja tuloksentekoon.
