Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu vuosilomalakiin muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Alun perin tarkoitus oli tehdä vuosilomalakiin kokonaisuudistus, mutta tästä luovuttiin ja vuosilomalakityöryhmän, johon mm. kaikki palkansaajajärjestöt kuuluivat, tehtäväksi jäi valmistella ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaista oikeuskäytäntöä.
Euroopan tuomioistuimen työaikadirektiiviä koskevassa oikeuskäytännössä on edellytetty, että työntekijällä tulee olla oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Nykyinen vuosilomalaki lähtee siitä, että vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Työssäolonveroisiksi päiviksi (toisin sanoen ajaksi, joka kerryttää vuosilomaa) lasketaan lomanmääräytymisvuodessa enintään 75 työpäivää, joiden aikana työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi.
Muutoksen myötä työntekijöille turvattaisiin työaikadirektiivin edellyttämät 24 vuosilomapäivää. Uuden lainkohdan mukaan työntekijällä olisi oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, kun työntekijän työajan taikka työssäolon veroisen ajan perusteella täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Oikeus lisäpäiviin kuitenkin katkeaisi, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Nämä vuosilomapäivät annettaisiin ja niistä maksettaisiin korvaus vastaavasti kuin vuosilomapäivät annetaan ja vuosilomapalkka maksetaan.
Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät olisi vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eli niiden ajalta ei kertyisi uutta vuosilomaa. Lisävapaapäiviltä ei maksettaisi myöskään vuosilomapalkkaa, mutta niiden ajalta työntekijöillä olisi oikeus saada tavanomaista säännönmukaista tai keskimääräistä palkkansa vastaava korvaus. Työnantajan velvollisuus on erotella vuosilomakirjanpidossa erikseen vuosilomat ja lisäpäivät sekä niiden perusteella määräytyvät korvaukset.
Vuosilomalakia muutettaisiin hallituksen esityksen mukaan myös siten, että työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyä vuosiloman ajankohtaa pidennetään. Jatkossa vuosiloma voitaisiin antaa lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenteri vuoden päättymiseen mennessä. Mikäli vuosilomaa ei pystyttäisi tuohonkaan menneessä antamaan, maksettaisiin vuosiloma ja mahdolliset lisävapaapäivät lomakorvauksen.
Mikäli lakimuutokset toteutetaan, astuvat muutokset voimaan siten, että ne koskevat 1.4.2019 alkaen kertyvää vuosilomaa.
Muutoksia ei olla tekemässä työntekijän oikeuteen siirtää sairauslomaansa vuosiloman aikana. Vuosilomalaki säätää, että mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Tämän säännöksen on työntekijäpuolella katsottu niin ikään olevan vastoin Euroopan unionin oikeutta.
Asiaa käsitellään parhaillaan mm. työtuomioistuimessa, joka on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua siitä, onko työntekijällä oikeus siirtää sairauslomansa kanssa päällekkäin menevä vuosiloma pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa ylittävältä osin. Kun aikanaan Unionin tuomioistuin antaa ratkaisunsa, saattaa se aiheuttaa muutostarvetta vuosilomalakiin.
Taija Numminen, lakimies
—
Voimassaolevasta vuosilomalaista löydät lisätietoa täältä
—
MMA:n lakimiespäivystys
ma-pe klo 9.00–15.15
puh. 020 122 4450, vaihde
lakipalvelut@mot.fi