Tiesitkö tämän kesälomastasi? Lakipalvelumme oikaisee lomiin liittyviä vääriä käsityksiä

1. Vuosilomaan liittyvät termit

Vuosilomaan liittyvässä keskustelussa vilisee termejä, jotka saattavat mennä helposti sekaisin. Tässä yleisimmät selityksineen.

Lomanmääräytymisvuosi

Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso, jolta työntekijä ansaitsee vuosilomaa eli 1.4. – 31.3. Vuosilomaa ansaitaan joko 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa riippuen siitä, onko työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden vai enemmän.

Lomakausi

Lomakausi on 2.5. – 30.9. Vuosilomasta 24 päivää tulee antaa lomakaudella. 24 päivän ylittävä osa (talviloma) annetaan lomakauden ulkopuolella.

Lomapalkka

Lomapalkka on vuosiloman ajalta työntekijälle maksettava palkka.

Lomaraha

Lomaraha on työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön perustuva lisäetu. Se on tyypillisesti 50 prosenttia vuosilomalain mukaisesta lomapalkasta. Yleensä lomarahan maksamisen edellytyksenä on loman pitäminen ja töihin paluu heti loman päätyttyä. Lomarahasta käytetään toisinaan myös termiä lomaltapaluuraha.

Lomakorvaus

Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä työntekijälle maksettava korvaus kertyneistä ja pitämättömistä lomapäivistä. Työsuhteen aikana lomakorvausta maksetaan silloin kun työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei hänelle kerry vuosilomaa.

2. Lauantaisääntö

Vuosilomaa kuluttavat arkipäivät, eli myös lauantai, lasketaan lomapäiväksi. Välillä törmää väitteeseen, että kutakin viittä lomapäivää kohden laskettaisiin myös yksi ”laskennallinen” lauantai. Tällaista määräystä ei vuosilomalaissa kuitenkaan ole. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Vuosilomaan ei siis ole pakko sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Jos työntekijä on lomalla maanantaista sunnuntaihin, lomapäiviä kuluu kuusi. Jos taas lomaa on tiistaista torstaihin, kuluttaa se kolme lomapäivää.

Kannattaa muistaa, että työnantajan ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä työntekijän toivetta pitää vuosilomaansa osissa.

3. Vuosilomapalkka provisiopalkkaisella työntekijällä

Vuosilomalaissa on säädetty, että työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Tämä on helppo käsittää kiinteän kuukausipalkan osalta.

Kun työntekijän palkkaus muodostuu joko kokonaan tai osittain provisiosta, lomapalkan laskeminen ja maksaminen voi aiheuttaa epäselvyyttä.  Provisiopalkkaiselle työnte­kijälle on maksettava vuosilo­man ajalta palkka, joka vastaa hänen keskimääräistä ansiotaan. Lomanmääräyty­misvuonna (huhtikuu–maaliskuu) työssäolon ajalta maksettu tai makset­tavaksi eräänty­nyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymis­vuoden aikana tekemien työpäivi­en lukumäärällä. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan lomapäivien luku­määrään pe­rustuvalla ker­toimella, joka 24 päivän loman osalta on 22,2.

Välillä kuulee väitteitä siitä, että provisiopalkkaiselle työntekijälle ei tarvitse maksaa keskimääräistä palkkaa, koska hänelle maksetaan lomakuukautenakin provisiota. Tämä näkemys on usein virheellinen. Provisiopalkkainen työntekijä suorittaa tyypillisesti työnsä huomattavasti aikaisemmin kuin palkka erääntyy maksettavaksi. Esimerkiksi toukokuussa tehdyistä kaupoista maksetaan provisio kesäkuussa tai heinäkuussa. Työntekijä voi siis saada lomansa aikana myös provisioita ennen lomalle jäämistä tekemästään työstä. Tällainen loman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei vähennä lomapalkkana maksettavaa keskimääräistä provisiopalkkaa. Provisiojärjestelmiä on kuitenkin erilaisia. Jos provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta, voidaan tilannetta arvioida toisinkin.

4. Vuosiloman siirtäminen sairastumisen vuoksi

Jos työntekijä sairastuu, hänellä on tietyin edellytyksin oikeus saada vuosilomansa siirrettyä myöhempään ajankohtaan. Vuosilomalain säännökset vaihtelevat riippuen siitä, sairastuuko työntekijä ennen vuosilomaa tai vuosiloman aikana.

Kun työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa, hänen on pyydettävä vuosiloman siirtoa työnantajalta mahdollisimman pian ja esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään, lähtökohtaisesti lääkärintodistuksella, työnantajan pyynnöstä. Huomionarvoista on, että pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen ei riitä, vaan vuosiloman siirtämistä on lisäksi pyydettävä. Suositus on, että pyyntö on kirjallinen. Työnantajalla on oikeus määrätä siirtyvän vuosiloman ajankohta.

Kun työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, oikeus siirtää lomaa alkaa vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät lasketaan lomanmääräytymisvuosittain. Ne eivät vähennä työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Vuosilomalain tulkinta omavastuupäivistä on toistaiseksi epäselvä. Asiaa käsitellään parhaillaan mm. työtuomioistuimessa, joka on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Asian epäselvyyden vuoksi on järkevää pyytää loman siirtoa heti ensimmäisestä sairauspäivästä ja toimittaa lääkärintodistus työnantajalle.

Rentouttavaa kesälomaa!

MMA:n lakipalvelu päivystää koko kesän. Jos sinulle tulee kysyttävää, tavoitat juristimme lakiasioissa arkisin kello 9–15 lukuun ottamatta heinäkuun kahta viimeistä viikkoa, jolloin lakipalvelumme palvelee arkisin kello 9–12.