Suomessa sopimusten syntyä säännellään yleisesti niin kutsutussa oikeustoimilaissa. Joissain erityislaeissa on kuitenkin omat säännöksensä tiettyjä sopimustyyppejä koskien. Yrittäjät voivat solmia sellaisiakin sopimuksia, joista ei ole säännöksiä muualla.
Sopimukset ovat vapaamuotoisia, pois lukien tietyt laissa niin kutsutut määrämuotoisiksi säädetyt sopimukset, kuten esimerkiksi kiinteistön kauppa. Vapaamuotoisuus tarkoittaa, että sopimus voi olla suullinen tai kirjallinen ja sopimuksen ehdot ja sisältö ovat vapaasti osapuolten päätettävissä.
Yrittäjän sopimussuoja
Yrittäjiä ei ole katsottu tarpeelliseksi suojata samalla tavalla kuin kuluttajia suhteessa yrityksiin. Yrittäjien oletetaan olevan alansa tuntevia ja siten kykeneviä tasavertaisiin sopimusneuvotteluihin. Lisäksi heidän oletetaan osaavan tarvittaessa käyttää neuvotteluissa juristiapua.
Joissain tapauksissa pienyrittäjän voidaan kuitenkin katsoa olevan selvästi toista neuvottelijaosapuolta heikommassa asemassa. Tällöin hänen voidaan katsoa olevan sopimussuhteen osapuolena lähellä kuluttajaa tai yritystoiminnastaan saamiensa tulojen tai muiden seikkojen puolesta lähellä työntekijää. Myös riippuvuussuhde tukkuliikkeeseen, franchisen antajaan tai muuhun sopimuspuoleen voi tukea tätä rinnastusta.
Pienyrittäjänkään asema ei kuitenkaan ole yhtä suojattu kuin kuluttajan. Yrittäjältä, yritystoiminnan laajuudesta riippumatta, voidaan perustellusti vaatia asiantuntemusta omalla alallaan. Esimerkiksi jos arvioidaan sopimukseen perustuvan suorituksen virheellisyyttä ja virhevastuuta, lähtökohta on se, mitä on sovittu tai mikä on tavanomaista vastaavissa suorituksissa.
Kirjallinen sopimus on aina paras
Koska sopimuksille ei ole asetettu määrämuotoa, suullinenkin sopimus sitoo. Tästä huolimatta asioista kannattaa aina sopia kirjallisesti. Suullisen sopimuksen sisältöä on hyvin hankala selvittää ja todentaa, jos osapuolet ovat myöhemmin eri mieltä siitä, mitä on sovittu.
Suosittelen, että sopimukset tehdään aina kirjallisesti vaikka suullinenkin sopimus pätee.
Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus ilman lisäehtoja tai muitakaan muutoksia. Jos tarjouksen saanut osapuoli ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen osittain, tulkitaan annettu vastaus vastatarjoukseksi eikä alkuperäisen tarjouksen tekijä siten ole siis enää sidottu alun perin tekemäänsä tarjoukseen. Tämä on melko tyypillinen tilanne: tarjouksen saaja voi olla esimerkiksi halukas hyväksymään tarjouksen muuten, mutta haluaa neuvotella hinnasta ja esittää sen osalta oman vastatarjouksensa.
Sopimusriitojen ratkaisu
Jos jonkun sopimusehdon tulkinta aiheuttaa erimielisyyttä, annetaan sopimuskohdalle ensisijaisesti se merkitys, jonka osapuolet ovat tarkoittaneet sille antaa. Riitatilanteessa osapuolet ovat yleensä erimielisiä siitä, mitä on haluttu sopia eikä tämän tulkintaohjeesta saa apua.
Jos kiista ei ratkea sopimuksen tarkoituksen mukaan, niin kiistanalaista sopimusehtoa tulkitaan sen sanamuodon mukaan. Koska sopimuksen sisältö on osapuolten vapaasti päätettävissä, tulisi asiat kirjata mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi. Sopimustekstin olisi oltava niin selkeää, että kuka tahansa ulkopuolinenkin lukija ymmärtää sen sisällön.
Lähtökohtana tulkinnassa on normaalikielen mukainen tulkinta. Tulkinta-apuna voidaan käyttää myös alalla yleisesti käytettäviä muita sopimuksia. Lisäksi jos sopijaosapuolilla on tai on aiemmin ollut muita vastaavia sopimuksia, voidaan tulkinta-apua hakea niistä. Jos osapuolten on tarkoitus keskenään tehdä uusi aiemmista poikkeava sopimus, on siihen erityisen tärkeää kirjata asiat niin, että muuttunut sopimussisältö tulee selkeästi ilmi.
Sopimuksen riidanratkaisupaikaksi voidaan sopia tuomioistuin tai välimiesmenettely. Jos mitään ei ole sovittu, tapahtuu riidanratkaisu vastaajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Välimiesmenettely on lähtökohtaisesti nopea, ei-julkinen ja tuomioistuinprosessia kalliimpi riidanratkaisutapa. Etenkin pienyrittäjälle parempi riidanratkaisupaikka on yleensä yleinen tuomioistuin. Usein sopimuksissa sovitaan myös, että ennen tuomioistuinprosessia tai välimiesmenettelyä osapuolet pyrkivät löytämään ratkaisun neuvotteluteitse. Tämä on toivottavasti itsestäänselvyys ilman nimenomaista sopimistakin.
