Puhelinpalvelussamme on ruuhkaa! Saat meihin parhaiten yhteyttä Oma MMA -palvelussa. T. MMA:n porukka

Hyvä johto avaa tunnelukot

Tunteet ovat kaikessa elämässä mukana, eikä vähiten työpaikoilla kollegojen kesken. Vaatii rohkeutta ja avoimuutta kohdata erilaisia tunteita työyhteisössä, mutta tunteiden salliva ilmaisu ei poista työn tuloksellisuuden tai laadun vaatimuksia.

Tunteisiin kuuluu kivojen ja kurjien olojen kirjo, ja ne ovat kaikki inhimillisiä ja käyttökelpoisia, kiteyttää työ- ja organisaatiopsykologi Karri-Pekka Kauppinen. Pysähtymällä hetkeksi voit saada tunteesta kopin. Mitä se koittaa kertoa, mikä on tämän koettelemuksen läksy? Miten valjastaa se käyttövoimaksi kohti tulevaa ja minkä täytyy muuttua?

– Jotta ihmisistä saa voimaa irti, niin tunteita ei kannata pelätä työpaikoillakaan, Kauppinen muistuttaa.

Kauppisen mukaan työpaikkojen esihenkilöt asettavat raamit tunneilmapiirille – halusivat sitä tai eivät. Johtajien tulisi antaa tilaa työyhteisön jäsenten tunteille ja tarvittaessa vetää rajat sellaisille tunneilmaisulle, jotka eivät palvele hyvän työilmapiirin syntymistä.

– Kaikki tunneilmaisu ei nimittäin ole yhtä arvokasta. Tätä tunteen purkajan voi olla kuitenkin hyvin vai­keaa tilanteen päällä ollessa ymmärtää, Kauppinen sanoo. 

– Jos työyhteisön johto ei tunneilmaisun rajaamisen jälkeen kohtaa tunteen purkajaa kuuntelevalla ja yhteisymmärrystä tavoittelevalla otteella, työilmapiiri kokee kolauksen ja matka eri teille alkaa.

Pysäytä noidankehä ajoissa

Kauppinen korostaa, että myös negatiiviset tunteet ovat työyhteisöjen arjessa väistämättömiä, ja niiden lähteitä voi olla monia. Alkuperästään huolimatta ne ovat merkki siitä, että jotakin tärkeää on nyt käynnissä.

Ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat kaksi yleisintä oiretta, jotka voivat kieliä työilmapiirin haasteista ja toisaalta työntekijän vaikeuksista tuoda esiin kokemiaan epäkohtiaan työpaikalla. 

Kauppisen mukaan nämä ongelmat usein paljastavat sen, että työpaikalla on pitkäaikaista, epätasaista puheenvuorojen ja tunneilmaisujen käyttöä. Yleensä kyse on alun perin pienestä epäkohdasta tai virheestä, jota ei ole pysähdytty ruotimaan kunnolla, vaan jompikumpi osapuoli nielaisee sanansa ja loukkaantuu ja negatiivinen kierre on valmis. 

– Tämän jälkeen ihminen muodostaa omia havaintokehiään eli tapoja tulkita ja selittää toisen toimintaa. Sen jälkeen etsitään liittolaisia, puhutaan ummet ja lammet niiden kanssa, joiden kanssa on helppoa muttei hyödyllistä puhua, ja kohta vaihdetaankin jo työpaikkaa tai ollaan oikeudessa.

Kauppinen muistuttaa myös työntekijän omasta vastuusta. Myös apua tulisi osata hakea, mikäli paha olo osana työyhteisöä jatkuu.

– Pari päivää voi olla kenellä tahansa pää kipeä, mutta sitä tai varsinkaan kahta viikkoa pidempää aikaa ei kannata ikävää asiaa hautoa, koska se ei sillä parane. Liika hautominen alkaa ottaa hyvinvoinnilta velkaa, joka muuttuu ahdistukseksi, välttelyksi ja urakehityksen heikkenemiseksi, sanoo Kauppinen. 

Älä jää yksin murehtimaa

Tunteiden tunnistaminen ei ole aina helppoa – saati niiden ilmaiseminen rakentavalla tavalla.

– Useimmiten ihmisten on vaikea ymmärtää sitä, kuinka paljon omasta mielestä ilmiselvät tuntemukset poikkeavat vaikkapa samassa huoneessa olevien kanssa. Vaatii pelisilmää ohjata työyhteisön tunneilmastoa asial­liseen suuntaan, sanoo Kauppinen. 

Hänen mukaansa pelkällä ”asial­la” isoa joukkoa ihmisiä ja heidän tunneilmastoaan ei välttämättä ohjata asialliseen suuntaan. Esihenkilöt voivat kuitenkin tukea työpaikan positiivisen tunneympäristön syntymistä monin eri tavoin.  

Mikäli työyhteisössä alkaa jokin asia painaa mieltä, Kauppisen mukaan yleisesti ottaen parasta on hakeutua sellaiseen keskusteluun, jossa näkemyksiä vaihdetaan ongelman ympärillä vastavuoroisesti. 

– Ei siis yksisuuntaisesti helppoja vinkkejä tai pelkkää olkapäätä antaen vaan samasta asiasta vuoron perään keskustellen.

Pahinta on Kauppisen mukaan jäädä yksin huolien kanssa tai täräyttää asia ilmoille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Viestinnän professorin Osmo Wiion sanoin: jos viesti voidaan tulkita kahdella eri tavalla, se tulkitaan sillä huonommalla.

Miten työnantaja voi tukea työpaikan positiivisen tunneympäristön syntymistä?

Kauppisen mukaan esihenkilöiden kannattaa pyrkiä arvioimaan, kuinka helppoa ihmisten on kertoa työssä tekemistään virheistä, jakaa asioita ja yksinkertaisesti moikata toisilleen arjen mukana tai kokouksissa. 

– Mikäli ilmaisu on niukkaa tai välttelevää, on tärkeää ymmärtää sen noudattavan jotakin kaavaa. Ehtona kaavan muuttumiselle on uskaltaa tehdä jotakin erilaista. ◆