Juha Peltonen
Näkyvän työn tekijät korottavat ääntään – Erikoishaastattelussa Mikko Leppilampi
Mikko Leppilampi oli näkyvästi mukana tapahtuma-alan mielenilmauksessa eduskuntatalon edustalla syyskuun alkupuolella. Näyttelijän ja juontajan töistään tunnetun miehen yrityksen liikevaihdosta yli puolet on aina tullut yritys- ja yksityistilaisuuksista. Maaliskuun 13. päivän jälkeen niitä ei ole tänä vuonna järjestetty.
– Me, joilla on jotakin muutakin, pärjäämme. Mutta tuolla on catering- ja tekniikkafirmoja, ammattimuusikoita, tanssijoita, turvallisuuspuolen yrittäjiä ja sirkustaiteilijoita eli iso kirjo tapahtuma-alan ammattilaisia aidosti pulassa, Leppilampi sanoo.
Hänen mukaansa ala ei selviä ilman rahallista tukea valtiolta. Tähän asti käytössä olleet tukimallit eivät ole osuneet tapahtumayrityksiin.
– Ala on vielä sillä tavalla haasteellinen, että sitä ei voi käynnistää yön yli. Jos messut tai yrityksen pikkujoulut on peruttu, on uudestaan varattava paikat, ihmiset ja esiintyjät.
Leppilammen mukaan päättäjien tasolla ei juuri ole tapahtuma-alan ymmärrystä, eikä sitä kovin pitkään ole ollut kootusti alan sisälläkään. Alan etujärjestökin perustettiin vasta kriisin ollessa jo päällä. Tapahtumateollisuus ry on pystynyt osoittamaan alan liikevaihdoksi noin 2,35 miljardia euroa, josta yli 90 prosenttia on pandemian myötä kadonnut.
– Meillä näkyvän työn tekijöillä on mahdollisuus käyttää enemmän ääntä. Alalla on tekijöitä, jotka tavoittavat jo sometileillään niin valtavan määrän ihmisiä, että aihe nousee valtamedian uutisiin, ja se on pakko ruveta ottamaan tosissaan, Leppilampi toteaa.
Hän sanoo kysyneensä joiltakin konkaripoliitikoilta, onko oikeasti niin, että vasta julkinen paine saa päättäjät liikkeelle.
– Valitettavasti vastaus on ollut, että niin kauan mitään ei tapahdu, kun painetta ei tule. Onhan sellainen huutokilpailu lapsellista, mutta jos muutkin niin tekevät, täytyy varmaan meidänkin, Leppilampi pohtii.
Kymmeniä tuhansia työpaikkoja vaarassa
Tapahtumien tekijät ovat huomanneet, että tehtaiden sulkemisten yhteydessä ministerit käyvät paikan päällä ihmettelemässä, kun muutama sata ihmistä jää työttömiksi. Tapahtuma-alalla kyse on kymmenistä tuhansista vakituisista työpaikoista ja vielä suuremmasta määrästä tilapäisiä ja kausiluonteisia töitä.
– Jos alan annetaan kuolla pois ja Suomesta katoaa ammattimainen tapahtumaosaaminen, tilalle tulevat ulkomaiset jätit, jotka ottavat markkinat haltuun.
Paradoksaalisesti paras lääke pandemiaa vastaan on juuri tapahtumajärjestäjien ammattitaito. Alalla on pohdittu, onko laillistakaan, että mahdollisuus elinkeinonsa harjoittamiseen on viety juuri heiltä, jotka nimenomaan osaavat ottaa turvallisuuden huomioon. Varsinkin, kun samaan aikaan ihmiset käyttävät julkisia liikennevälineitä ja käyvät ruokakaupassa ilman rajoituksia. Leppilampi muistuttaa, että tapahtumat ovat paljon muutakin kuin kymmenien tuhansien ihmisten puistofestareita.
– On paljon yritystapahtumia, teatteriesityksiä ja yhtiökokouksia, joita kulunvalvonnalla ja ammattitaidolla voidaan toteuttaa turvallisesti ja vastuullisesti, Leppilampi sanoo.
Hän muistuttaa, että tapahtuma-ala on ollut voimakkaassa kasvussa viimeiset kaksi vuosikymmentä, ja siksi alalle on sekä houkuteltu että kouluttautunut paljon ihmisiä. Sama koskee ravintola-alaa. Haastattelun tekoaikaan ravintoloissa on todettu kaksi koronatartuntaa, molemmat yökerhoissa.
– Ei ole oikein, että yhtäkkiä suljetaan koko teollisuudenala.
Katseet ovat tulevassa
Vaikeasta tilanteesta huolimatta monet tapahtuma-alan toimijat katsovat jo tulevaisuuteen. Leppilampi itse on puuhamiehenä Suvilahti Event Hub -hankkeessa ja on huomannut sen ympärillä toiveikkuutta.
– On huojentavaa, että ovatpa kyseessä rakennusyhtiöt, hotellit tai ravintoloitsijat, lipunmyyntifirmat tai promoottorit, kaikilla on jo katse tulevassa. Nyt on hyvä aika toimia, hän sanoo.
Leppilammen kokoama konsortio edistää monikäyttöistä tapahtuma-areenaa osaksi Helsingin kaupungin tulevaa Suvilahden tapahtuma-aluetta Kalasataman kyljessä. Hanke vastaa alan tarpeeseen, sillä pääkaupunkiseudulta on puuttunut rock-klubin ja jäähallin välimuotona keskikokoinen areena 3 000–5 000 hengen yleisöille. Sellaista tarvitaan myös tv:n live-tapahtumille, kuten Voicen ja Talentin tapaisille formaateille.
– Niitä katsoo miljoona ihmistä, mutta ei ole mahdollisuutta päästä katsomoon paikan päälle. Tämä on yksi osa, mutta paljon alan tarjontaa on tähän asti myös ohittanut Suomen kokonaan. Ei ole sopivan kokoluokan paikkaa, jota kansainvälisen tason huippu-dj:t, räppärit ja koomikot voisivat käyttää. Kaiken tapahtumallisuuden monimuotoistuminen, kuten key note -sisältöjen ja e-sports-tapahtumien suosio, luovat ison tarpeen.
Hankkeen ydinryhmä muotoutui jo melkein kahdeksan vuotta sitten. Leppilammen lisäksi siihen kuuluvat Jyrki Hytti, joka on perustanut av-tekniikan suomalaisen edelläkävijän Eastwayn, joka on sittemmin muuttunut Bright Finlandiksi, ja Aarni Kuorikoski, jonka alaa ovat broadcasting-kalusto ja studiovuokraus.
Kolmikko tutki ensin mahdollisuutta toteuttaa hanke lentokentän lähelle työnimellä Aviapolis Studios. Pitkälle kehitetty hanke kariutui, kun valtio päätti yllättäen myydä rahoittajana ja maanomistajana olleen Lentoasemakiinteistöt-yhtiön.
– Kahdeksan kuukautta piti vain seistä paikoillaan eikä oikein tiennyt, mihin suuntaan mikäkin kehittyy. Sillä välin ehti kaupungin johtokin vaihtua.
Helsinki satsaa tapahtumallisuuteen
Samaan aikaan Helsingin pormestariksi noussut Jan Vapaavuori halusi satsata tapahtumallisuuteen, ja kaupunki alkoi kehittää Suvilahteen tapahtumakeskittymää. Leppilammen konsortioon tulivat tässä vaiheessa mukaan arkkitehdit Sami Horto ja Kalle Soini. Mukaan tuli myös pitkän linjan kiinteistökehittäjä ja -rahoittaja Hannu Lokka. Heidän tarjoamansa Suvilahti Event Hub on pohjana tulevalle suunnittelukilpailulle.
– Hanketta halutaan tehdä avoimessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa, Leppilampi sanoo.
Tapahtumahubin keskiössä olisi 120 x 40 metrin kokoinen areena, jota voisi käyttää yhtenäisenä tai jakaa äänieristeseinillä osiin. Sisäkorkeutta olisi 19 metriä. Kompleksiin kuuluisi myös ravintola- ja myymälätiloja sekä alan yritysten toimitiloja. Event Hub sijoittuisi Suvilahden koilliskulmaan. Leppilammen mukaan tavoitteena on päällekäveltävyys esimerkiksi Allas Sea Poolin tai Oslon konserttitalon tapaan.
– Silloin rakennus voi toimia osana ulkoilmatilaisuuksien katsomoa ja ylipäätään kaikkien kaupunkilaisten puistomaisena tilana, Leppilampi sanoo.
Hän arvioi hubin suunnitteluun kuluvan kaksi vuotta ja rakentamiseen saman verran, jolloin avajaisia voitaisiin viettää vuodenvaihteessa 2024–2025.
