Kohti tasa-arvoista työelämää – ”Tekee ihmisistä sitoutuneempia työntekijöitä” 

Tasa-arvon edistäminen kuuluu myös etujärjestöille. Ne voivat antaa parempaa täsmätukea jäsenille esimerkiksi selvittämällä heidän kokemuksiaan. 

− Mitä ei mittaa tai tutki, ei voi tietää. Tutkitun tiedon perusteella on helpompi miettiä tukitoimenpiteitä. Osa ammattijärjestöistä kartoittaa suhteellisen säännöllisesti vaikkapa häirinnän kokemuksia, tasa-arvoasiantuntija ja kirjailija Elina Nikulainen sanoo. 

MMA edistää jäsentensä palkkatasa-arvoa vuosittaisella palkkatutkimuksellaan. Esimerkiksi kesällä 2024 järjestö tutki myös yli 55-vuotiaiden myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten kokemaa ikäsyrjintää. 

Tasa-arvotyö on hidasta 

Laki vaatii yli 30 henkilöä työllistäviltä työnantajilta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Tasa-arvoinen työpaikka avaa ikkunaa tulevaisuuteen. 

− Jos lähdetään nostamaan tasa-arvoa oikeasti prioriteetiksi, tekee se ihmisistä sitoutuneempia työntekijöitä. Z-sukupolven työmotivaation taustat ovat ihan erilaiset. He eivät ole samassa työpaikassa loppuelämäänsä, jolloin motivointia voi olla, että on ylpeä oman työpaikan arvoista. Se on hyvä myyntivaltti hyvien työntekijöiden pitämiseen, Nikulainen sanoo.  

Hänen mukaansa moni sopimus, laki ja periaate jää helposti puheen tasolle. 

− Ajatellaan kaiken muuttuvan, kun sanotaan, että on nollatoleranssi.  

Etujärjestöjen taisteluista huolimatta työntekijäkohtainen tasa-arvo laskeutuu työpaikoille hitaasti osin asenteiden vuoksi. 

− Sanotaan, ettei nainen pyydä palkankorotusta. Mutta se, joka pyytää, nähdään ylpeäksi tai hankalaksi ihmiseksi. Mies, joka pyytää palkankorotusta, koetaan itsevarmaksi ja kunnianhimoiseksi. 

Nikulaisen mukaan naisten kokema raskaussyrjintäkään ei ole kadonnut, vaikka työhaastattelussa ei saa kysyä lasten hankinnasta. 

− Naisia ei haluta palkata, koska heidän ajatellaan tulevan kuitenkin raskaaksi ja olevan kotona sairaan lapsen kanssa. Miesten voi olla sosiaalisesti hankalampi jäädä lapsen kanssa kotiin. Yleensä he silti saavat pisteitä, koska ovat niin mahtavia isiä ja sankareita, kun jäävät vapaalle.  

Ihmiset kokevat työelämässä myös ahdistelua. 

− Suomessa lainsäädäntöä on päivitetty viimeisten kymmenen vuoden aikana ahdisteluun liittyen. Häirinnän ennaltaehkäisyn ja torjunnan pitäisi olla agendalla myös ammattijärjestöillä. Siten voi tukea jäsenten työhön keskittymistä, urakehitystä, itsemääräämisoikeutta ja rajoja, Elina Nikulainen huomauttaa. 

Naisjäsenyyden uranuurtaja 

Kosmetiikka-alan myyntiedustaja, jo edesmennyt Marja-Leena Korpi pääsi ensimmäiseksi Myyntimiehet ry:n naisjäseneksi vuonna 1967. Vuosikymmenen alussa häntä ei vielä huolittu miesvaltaisen alan yhdistykseen. Mies-sana poistui järjestön nimestä vuonna 1997. Nykyinen nimi Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ry (MMA) tuli voimaan loppuvuodesta 2014. 

Korpi aloitti kosmetiikkabrändi Lancômen kiertävänä myyntiedustajana 1950-luvun puolivälin jälkeen oltuaan sitä ennen myyjättärenä Rohdoskauppa & Parfymeria Durchmannilla. 

− Opin, että myyjättäret ovat tärkeitä ja kannattaa kohdella ystävällisesti ja arvostavasti koko kaupan henkilökuntaa.  

Marja-Leena Korpi oli Lancômen ensimmäinen naismyyntiedustaja Suomessa. Hänen etunsa oli aiempi työ kosmetiikkakaupassa, jossa oli tutustunut kilpailijoidenkin tuotteisiin.   

– Halusin näyttää myyntimiehille, että nainen pärjää tässä työssä yhtä hyvin kuin mieskin.  

Korpi sai työssään haasteita, joita hänen mukaansa pitää olla sopivasti. 

− Jotta ihminen voi olla onnellinen, hänen täytyy saada toteuttaa omia kykyjään – mieluiten ylä- kuin alarajalla. 

Työelämä muuttui 1980-luvulla vaativammaksi. Vaatimusten mukana tulivat selkävaivat, eikä niitä saatu kuntoon leikkauksillakaan. Marja-Leena Korpi jäi sairauseläkkeelle 55-vuotiaana. Se oli työorientoituneelle ihmiselle raskasta. 

–  Mieleni oli maassa. Työn mukana menetin suuren osan ihmissuhteistani. Onneksi nuoruuden ystävät, joista olin joutunut työni vuoksi luopumaan, alkoivat palata takaisin elämääni. Vähitellen hyväksyin eläkkeelle jäämiseni. 

Hän sai lisäsisältöä eläke-elämäänsä Myyntimiesten veteraanikillasta. Liittyessään hän oli ainoa naisjäsen. Pian hänet jo valittiin killan sihteeriksi ja matkanvetäjäksi.