Mindfulness-valmentaja Petri Pennanen kertoo, että hiipivän työuupumuksen signaaleja löytyy pitkä lista.
– Unettomuus ja alakulo eivät jätä rauhaan, kun tavoitteet pyörivät koko ajan mielessä. Elämä on yhtä suorittamista ja se seuraa töistä vapaa-ajallekin. Pienetkin rutiiniasiat tuntuvat lähes ylipääsemättömiltä haasteilta. Kahvia ja energiajuomia kuluu yhä enemmän työpäivän mittaan. Lopulta alkavat kärsiä ihmissuhteetkin, Pennanen luettelee.
Petri Pennasen vaimo Leena Pennanen toi mindfulnessin Suomeen yli 20 vuotta sitten. Leena Pennanen myös suomensi sanan mindfulness sanoilla ”hyväksyvä, tietoinen läsnäolo”.
Stressinhallinta kuuluukin keskeisesti Pennasten Center for Mindfulness -yrityksen koulutuspalveluihin.
Petri Pennanen on itse taustaltaan myyntimies ja tietää, että työuupumus on alan keskeisiä riskejä.
– Uupumuksen välttäminen alkaa pienistä muutoksista. Helpoimpana ensiapuna kannattaa ottaa käyttöön yhden minuutin mikrotauot. Suljet älypuhelimen ja silmäsi, samalla kohdistat huomion esimerkiksi hengitykseesi. Tämän strategisen minuutin aikana kysyt itseltäsi, mitä on nyt ja mitä aion seuraavaksi. Viimeisenä toteat, että näin on nyt ja hyväksyt tilanteen. On tärkeää tutkia itseään ja havainnoida, missä pitäisi jarruttaa. Välillä tämä harjoitus voi olla epämiellyttävä ja nostaa esiin hankaliakin tunteita. Tietoisuus kasvaa ja kaikki, mikä on ollut aiemminkin, tulee nyt vain esille, Pennanen painottaa.
Hymy vaikka väkisin
Puoli voittoa hiipivästä työuupumuksesta voi olla jo vaikka hieman väkisinkin huulille nostettu hymy.
– Tästä minulla on hyvänä esimerkkinä oma kokemus. Lähdin toimistoltani surkeilla fiiliksillä kauppareissulle väkisin tehty pieni hymy kasvoillani. Kun vastaan tulevat ihmiset alkoivat hymyillä takaisin, palasin toimistolleni superhyvissä fiiliksissä.
Varsinkin myynnin ja markkinoinnin aloilla on Pennasen mielestä tärkeää välttää itsensä piippuun vetämistä.
– Pahinta on, jos vapaa-aikanakin kalenteri on täytetty suorittamisella. On tärkeää suoda itselleen riittävän usein pysähtymisiä ja tutkia itseään niiden aikana. Ihmiset eivät pysähdy, koska silloin kohdattuihin fiiliksiin voi liittyä jännitystä, pelkoa ja jopa kipujakin.
Laajemmassa kuvassa työuupumusta vastaan voi taistella rakentamalla työhön riittävästi vaihtelua.
– Intensiivisten vaiheiden vastapainona pitää olla riittävästi myös palauttavia jaksoja. Luin syyskuun alussa hyvän artikkelin, jonka sanoma oli, ettei kesäloma kanna jouluun saakka. Jo pari viikkoa loman jälkeen ihminen on yhtä stressaantunut kuin ennen lomaa. On tärkeää osata palautua myös lomien välissä.
Herkkä vastuu
Pennanen muistuttaa, että myyntihenkilöt ovat usein hyviä peittelemään ongelmiaan. Siksi esihenkilöllä, vaikkapa myynti- tai markkinointijohtajalla, on iso vastuu työntekijöidensä jaksamisesta. Vastuuseen kuuluu myös havaita työuupumuksen merkit alaisessa.
– Etätöiden yleistyessä Teams-kokouksissa kamerat pitää olla ehdottomasti päällä. Yhteydentunne syntyy hirveän pitkälti juuri näköaistin kautta, Pennanen neuvoo.
Avaintekijöitä on työntekijän psykologinen turvallisuus.
– Työntekijän on tärkeä tuntea, että esihenkilö on hänen puolellaan. Palautetta huonosti tehdystä työstä voi antaa myös ystävällisesti ja rakentavasti. Vaikka pelko kaventaa näkemystä ja vie energiaa, esihenkilön oleminen työntekijänsä puolella ei tarkoita pelkästään kehumista.
Työntekijän hiipivän työuupumuksen ensimmäisiä merkkejä on tämän ärtyneisyys. Siihen puuttuminen oikealla tavalla vaatii esihenkilöltä tunneälyä.
– Hänen täytyy osata rakentaa ilmapiiri, jossa työntekijä voi avautua aremmistakin asioita. Oma jatkuva kiire voi olla esteenä havaita ajoissa muutoksia tiimissä, Pennanen sanoo.
Yksi käytännön keino esihenkilölle luoda psykologista turvallisuutta työyhteisöön on avautuminen myös omista asioistaan.
– Kun esihenkilökin jakaa herkempää puolta itsestään, työntekijä tuntee pomonsa entistä vahvemmin olevan hänen puolellaan. On tärkeää, että esihenkilö ja työntekijä kohtaavat toisensa kokonaisina ihmisinä.