Kaikki tämä vaikuttaa monella tapaa lehtien sisältöön, kustantamiseen ja sisällön kuluttamiseen. Toimitusten deadlinet aikaistuvat, mutta lehden tulo kestää aiempaa kauemmin. Ja samalla paine hinnankorotuksiin kasvaa.
Mikä sitten hidastaa digiin siirtymistä? Isoilla mediataloilla on ollut resursseja kehittää fiksusti luettavia digilehtiä, joissa printtilehden sisältö on tuotu täysiin uuteen lukuformaattiin. Samaan aikaan moni pienempi julkaisija, järjestö tai urheiluseura tuskailee epäkäytännöllisten PDF-näköislehtien parissa.
Viimeisimmässä Kansallisessa Mediatutkimuksessa Hesarin digiversioilla oli jo 95 000 maksavaa lukijaa. Kyseessä ei siis ole pelkkä näköislehti, vaan myös päätelaitteeseen optimoitu digilehti. Tosin tutkimus ei erottele digiversioiden lukijamääriä.
Digilehtiin siirtyminen tulee nopeutumaan entisestään eikä kyseessä ole enää isojen mediatalojen etuoikeus, vaan myös pienemmät julkaisijat voivat muuttaa paperilehden sisällön kätevästi jaettavaan ja luettavaan digimuotoon. Digilehdistä tulee lähtökohtainen julkaisutapa, eikä enää printtisisällön sivutuote.
Markkinoilla on jo nyt saatavilla monia hyviä työkaluja sisällön julkaisemiseen diginä. Yksi näistä on kotimainen LiquidBlox, joka tarjoaa sekä valmiita julkaisupohjia että vapaasti muokattavia digilehtiä. Readymag tarjoaa myös vastaavaa palvelua. Molemmat ovat ottaneet käyttöön verkkosivujen ja paperilehden lukukokemuksen parhaat puolet ja yhdistäneet ne palveluun. Helpot käyttöliittymät mahdollistavat sen, että nyt käytännössä kuka tahansa voi luoda laadukkaan näköisiä digilehtiä ja markkinoida palveluitaan ammattimaisesti.
Kirjoittaja on San Francisco Oy:n asiakasjohtaja. Hänellä on myös 10 vuoden kokemus media-alalta.