Olipa kerran Miisa Myyntiedustaja, jonka edustaman tuotteen suosio väheni maailman muuttuessa. Vuonna 2025 Miisan työnantaja ilmoitti, että oli aika alkaa kehittää uutta myyntituotetta, joka vastaisi tulevaisuuden tarpeita. Sitä ennen jokaisella työntekijällä oli edessä useamman kuukauden kokoaikainen lomautus.
Miisan lomautus alkoi 1. maaliskuuta 2025. Hän ilmoittautui Työmarkkinatorin kautta työttömäksi työnhakijaksi ja lähetti kahden viikon lomautuksen jälkeen päivärahahakemuksen KOKO-kassaan. Miisa tiesi, että työttömyysturvaan oli tullut paljon muutoksia, eikä hän olisi enää oikeutettu esimerkiksi ansiopäivärahan lapsikorotuksiin.
Miisa tutustui kassan kotisivuihin ja sai tietää, että syksyllä 2024 ansiopäivärahan työssäoloehto oli muuttunut ansaintaperusteisesta noin kuuden kuukauden työssäoloehdosta maksuperusteiseen ja 12 kuukauden työssäoloehtoon. Työssäoloehto kertyy työstä, jota on tehty työsuhteessa ja josta on maksettu vakuutuksenalaista palkkaa.
Kassan sivuilta selvisi myös, että palkan täytyy olla työehtosopimuksen mukainen, jotta se voidaan huomioida työssäoloehdossa. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on oltava vähintään 8,31 euroa tunnissa vuonna 2025. Jos palkka jää joltain kuukaudelta alle minimipalkan, kyseinen kuukausi ei kerrytä työssäoloehtoa lainkaan. Miisa muisti, että yhtenä kuukautena myyntiä olikin ollut niin vähän, että hänen peruspohjapalkkansa maksetun provision kanssa ei täyttäisi minipalkkavaatimusta.
Puolikkaan työssäoloehtokuukauden kertymiseen vaaditaan, että palkkaa on maksettu vähintään 465 euroa. Kokonainen kuukausi kertyy vähintään 930 euron palkasta.
Miisa alkoi selvittää tarkemmin työssäoloehdon kertymistä. Puolikkaan työssäoloehtokuukauden kertymiseen vaaditaan, että palkkaa on maksettu vähintään 465 euroa. Kokonainen kuukausi kertyy vähintään 930 euron palkasta. Työstä, jonka Miisa oli tehnyt ennen 2. syyskuuta 2024, laskettiin työssäoloehtoon ne kalenteriviikot, jolloin hän oli työskennellyt vähintään 18 tuntia. Edellä mainitun päivämäärän jälkeen työssäoloehtoa tarkasteltiin maksetun palkan mukaan, ja Miisa oli saanut kaikilta paitsi yhdeltä kuukaudelta palkkaa reilusti yli 930 euroa.
Yli kuukauden ajalta maksettava tulokseen perustuva palkka kerryttää työssäoloehtoa ansaintaperusteisesti.
Miisa sai selville, että vaikka palkka huomioitiin työssäoloehdossa maksupäivän mukaiselle kuukaudelle, hänelle puolivuosittain maksettava lisäprovisio kohdistettaisiinkin työssäoloehdossa ansainnan mukaan ajalle, jolloin myynti oli tehty. Yli kuukauden ajalta maksettava tulokseen perustuva palkka kerryttää työssäoloehtoa ansaintaperusteisesti.
Miisan palkka oli vaihdellut paljon. Hän mietti, miten se vaikuttaa ansiopäivärahan määrään. Miisan kysyessä asiaa kassasta vastattiin, että provisiopalkatulle tyypilliset palkkavaihtelut tasoittuvat, koska ansiopäiväraha määritellään nykyään 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella. Tällöin se vastaa paremmin vakiintunutta palkkatuloa.
Miisa koki huojentavana, ettei monimutkaisia asioita ollut tarvinnut miettiä itsekseen, vaan kassan asiakaspalvelu oli koko ajan viestin päässä. Työssäoloehtoakin oli kertynyt tarpeeksi, ja ansiopäivärahan maksaminen alkoi seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen.
Blogin kirjoittaja Anu Toivonen on lakiasiantuntija KOKO-kassassa.
Työttömyysturva muuttui
Työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia porrastetusti vuosina 2024 ja 2025. Suurimpia muutoksia ovat olleet ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrän laskeminen asteittain työttömyyden pitkittyessä, vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen sekä työssäoloehdon pidentäminen puolesta vuodesta vuoteen.
Kaikki muutokset löydät esimerkiksi KOKO-kassamme sivuilta.
