Palkkaturvan katto voi täyttyä jo irtisanomisajan palkasta – MMA esittää järjestelmän päivittämistä
Palkkaturvan tarkoitus on turvata työntekijän palkat ja muut työsuhdesaatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. MMA:n työsuhdejuristeille tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa enimmäismäärä ei riitä kattamaan edes keskeisiä saatavia.
Ongelma korostuu myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, joissa palkkaan lähes aina kuuluu kuukausipalkan lisäksi provisioita ja tulospalkkioita. Myynnin ammattilaisten mediaanipalkka myyntitehtävissä on 6 160 euroa kuukaudessa. Nykyinen palkkaturvan katto vastaa mediaanipalkkatasolla palkkatasolla noin 3,1 kuukauden bruttopalkkaa.
− Palkkaturvan pitää antaa todellista suojaa myös silloin, kun saataviin kuuluu irtisanomisajan palkkaa, lomakorvauksia ja tulospalkkioita. Palkkaturvan katto jää liian matalaksi suhteessa nykyiseen palkkatasoon, sanoo MMA:n puheenjohtaja Marko Hovinmäki.
Jo irtisanomisajan palkka voi ylittää enimmäismäärän
Esimerkiksi yhdeksän vuotta kestäneessä työsuhteessa työnantajan lakisääteinen irtisanomisaika on neljä kuukautta, jollei muusta ole sovittu. Jos kuukausipalkka on 6 000 euroa, irtisanomisajan palkkaa vastaava vaatimus on 24 000 euroa. Se ylittää nykyisen palkkaturvan enimmäismäärän jo ennen lomakorvauksia ja mahdollisia maksamatta jääneitä provisioita ja tulospalkkioita.
Ongelma voi korostua pitkän kokoaikaisen lomautuksen jälkeen. Kun lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää, työntekijä voi irtisanoutua ja saada korvauksena irtisanomisajan palkan sekä lomakorvaukset. Pitkässä työsuhteessa nämä saatavat voivat ylittää palkkaturvan enimmäismäärän. Työntekijä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti saa työttömyysturvaa irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta, joten hän voi jäädä ilman osaa saatavistaan ja ilman korvauksia.
Jos työnantaja ei pysty maksamaan palkkoja, työntekijä voi joutua vaikeaan tilanteeseen. Vaikka palkka olisi vain osittain maksamatta, työntekijä voi joutua valitsemaan työpaikan säilyttämisen ja palkkaturvaoikeutensa varmistamisen välillä.
Lyhyt hakuaika ja pitkä käsittelyaika muodostavat hankalan yhdistelmän
Palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Määräaika voi pakottaa työntekijän tekemään hakemuksen varmuuden vuoksi, vaikka työnantaja vakuuttaisi maksavansa saatavat myöhemmin. Pidempi hakuaika antaisi mahdollisuuden selvittää tilannetta ja voisi samalla vähentää tarpeettomia hakemuksia.
KEHA-keskuksen mukaan elo–syyskuussa 2026 ratkaistujen palkkaturvahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 10,5 kuukautta. Toteutunut keskiarvo ei suoraan kerro uuden hakemuksen käsittelyaikaa, mutta lähes vuoden odotus voi syventää toimeentulo-ongelmia tilanteessa, jossa palkka on jo jäänyt saamatta.
− Työntekijää ei pidä pakottaa hakemaan palkkaturvaa varmuuden vuoksi eikä odottamaan kohtuuttoman pitkään saataviaan. Enimmäismäärän ja hakuajan lisäksi myös käsittelyn resurssit on saatava kestävälle tasolle, Hovinmäki sanoo.
MMA esittää kahta palkkaturvaa koskevaa muutosta
MMA esittää, että palkkaturvan enimmäismäärä nostetaan vähintään 25 000 euroon ja siihen luodaan ansiotason kehitystä seuraava säännöllinen tarkistusmekanismi. Lisäksi kolmen kuukauden hakumääräaikaa tulee pidentää vähintään kuuteen kuukauteen.
Marko Hovinmäki
puheenjohtaja
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
puh. 0400 747 333
marko.hovinmaki@mma.fi
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on Akavaan kuuluva ammatillinen etujärjestö, joka kokoaa yhteen myynnin ja markkinoinnin parissa työskentelevät. MMA tekee alan ammattilaisten äänen kuuluvaksi yhteiskunnassa ja luo suuntaa tulevaisuuden työelämälle.