ICC:n mukaan ympäristöväittämä kattaa esimerkiksi viittaukset tuotteen valmistukseen, pakkaukseen, jakeluun, käyttöön tai hävittämiseen liittyviin ympäristövaikutuksiin.
− Säännöt pätevät myös sellaiseen väittämään, jossa yritys ilmaisee pyrkimyksensä saavuttaa tietty ympäristöllinen tavoite. Jos yritys käyttää tällaista väittämää, sen on kyettävä osoittamaan selkeä suunnitelma, jolla tavoitteeseen päästään ilmoitetussa aikataulussa. Jos yrityksellä ei ole sitä, markkinoinnin voidaan katsoa olevan harhaanjohtavaa, sanoo Keskuskauppakamarin markkinointioikeudellisten asioiden pääsihteeri Paula Paloranta tiedotteessa.
Yleisten termien käyttö ilman täsmennystä on lähtökohtaisesti kielletty. Tällaisia termejä ovat esimerkiksi ympäristöystävällinen, ekologinen, vihreä, kestävä, ilmastoystävällinen ja vastuullinen.
− Sääntöjen tarkoituksena on toisaalta suojella kuluttajaa harhaanjohtavalta mainonnalta ja toisaalta edistää yritysten välistä reilua kilpailua, Paloranta sanoo.
ICC on päivittänyt sääntöjään myös alaikäisiin kohdistuvan markkinoinnin, vaikuttajamarkkinoinnin sekä monimuotoisuuden ja inkluusion osalta. Lisäksi säännöissä käsitellään alaikäisiä vaikuttajia.
Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnalta voi pyytää ennakkolausuntoja siitä, millä edellytyksillä tiettyä ympäristöväittämää voi käyttää.
