Milloin voi lomailla?
Voit sopia työnantajasi kanssa loman ajankohdasta vuosilomalain sallimissa rajoissa. Tarvittaessa työnantaja voi myös määrätä lomien ajankohdan, jolloin on myös noudatettava lain säännöksiä lomakausista ja ilmoitusajoista. Lisäksi työntekijöiden toiveet tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan, ja lomat on jaettava työntekijöiden kesken tasapuolisesti. Työnantajan on myös selvitettävä, mitkä yleiset periaatteet koskevat lomien antamista työpaikalla.
Vuosilomalain mukaan kesäloma eli vuosilomasta 24 arkipäivää on pääsääntöisesti sijoitettava 2.5.–30.9. väliselle lomakaudelle. Loput kuusi arkipäivää eli talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun eli 30. huhtikuuta mennessä.
Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Riittävä ilmoitusaika on tarpeen, jotta työntekijä voi halutessaan tehdä tarvittavat lomasuunnitelmat ajoissa. Ilmoitusajasta on mahdollista poiketa vain aivan erityisestä tuotantoon tai aidosti työhön liittyvästä syystä.
Ja miten moneen osaan loman voi pilkkoa?
Lain mukaan loma tulisi antaa yhdenjaksoisena, ellei työn jatkumisen kannalta ole välttämätöntä jakaa 12 arkipäivän ylittävältä osalta kesälomaa osiin. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että yli 12 arkipäivän loma pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa.
Vähentävätkö lauantait lomaa?
Vuosilomalain mukaan loman aikana kaikki arkipäivät, myös lauantait, ovat lomapäiviä. Vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Jos lomailet maanantaista sunnuntaihin, kuluu lomaa kuusi päivää. Jos sen sijaan lomailet tiistaista torstaihin, kuluu lomaa puolestaan kolme päivää. On hyvä muistaa, ettei työnantajan ole pakko hyväksyä lomia näin lyhyissä pätkissä.
Lomapäiviä ei vähennä sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai eikä vapunpäivä.
Vuosilomalain mukaan loman aikana kaikki arkipäivät, myös lauantait, ovat lomapäiviä.
Mitäs jos vuosilomalla sairastuu?
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa sairauden tai tapaturman takia työkyvytön, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on oikeus pyytää loman siirtoa myös silloin, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai on jostain muusta vastaavasta syystä työkyvytön.
Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, työntekijällä on oikeus pyytää, että vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät siirretään toiseen ajankohtaan. Nämä omavastuupäivät eivät saa vähentää kuitenkaan työntekijän oikeutta yhteensä neljän viikon vuosilomaan.
On tärkeää, että muistat viivytyksettä pyytää loman siirtämistä. Työntekijän tulee myös työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Sairauden takia siirretty kesäloma on annettava lähtökohtaisesti 30. syyskuuta mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua eli 30. huhtikuuta mennessä.
Jos loman antaminen ei ole sairauden takia mahdollista, on se annettava seuraavan vuoden lomakauden aikana, kuitenkin viimeistään vuoden loppuun mennessä. Jos loma jää pitämättä, se korvataan lomakorvauksena. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta viimeistään kaksi viikkoa tai, jos se ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Pitääkö keskiprovisio maksaa loman ajalta?
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada loman ajalta täysi säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.
Jos provisio kertyy esimerkiksi omasta myynnistä, loman ajalta pitäisi maksaa keskimääräinen provisio. Lisäksi työntekijä voi saada loman aikana provisioita ennen lomaa tehdystä työstä. Tämä loman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei poista oikeutta saada vuosiloman ajalta keskimääräistä palkkaa. Provisiojärjestelmät voivat kuitenkin vaihdella.
Jos provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai jos osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta, voidaan tilannetta arvioida tapauskohtaisesti.
Lomasäähän emme voi vaikuttaa, mutta autamme mielellämme jäseniämme myös lomaan liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä!
Mikäs se lomaraha olikaan ja pitääkö se aina maksaa?
Lomarahaoikeus perustuu työsuhteessa mahdollisesti sovellettavaan työehtosopimukseen, osapuolten väliseen työsopimukseen tai yrityksen noudattamaan käytäntöön. Lomarahan maksaminen ei siis perustu vuosilomalakiin. Pääsääntöisesti lomarahan suuruus on 50 prosenttia lomapalkasta.
Lomasäähän emme voi vaikuttaa, mutta autamme mielellämme jäseniämme myös lomaan liittyvissä kysymyksissä. Ota rohkeasti yhteyttä työsuhdejuristeihimme, jos sinulla on kysyttävää vuosilomasta tai lomapalkasta.
Mukavaa ja aurinkoista kesää!
Vuosiloma-asioista tulee lakipalveluumme paljon kysymyksiä. Olemme koonneet yhteen yleisimmät kysymykset ja vastaukset. Kurkkaa täältä »
