Huomaathan, että vastaukset on laadittu vuosilomalain perusteella. Jos työsuhteessasi sovelletaan jotain työehtosopimusta, siinä saattaa olla joitain poikkeavia määräyksiä.
Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana tehdessään työtä. Lomat ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi ei ole kalenterivuosi vaan 1.4–31.3. välille jäävä ajanjakso.
Eli jos työsuhteesi on lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitset vuosilomaa 2 arkipäivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Mikäli taas työsuhteesi on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden, ansaitset 2,5 arkipäivää lomaa per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Vuosiloman enimmäismäärä vuosilomalain mukaan on 30 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana olet ollut työssä vähintään 14 päivänä. Jos teet osa-aikatyötä siten, ettei sinulle kerry yhtäkään 14 työpäivää sisältävää kuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työpäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana olet ollut työssä vähintään 35 työtuntia.
Vuosilomalain mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, jolloin olet ollut vuosilomalla sekä eräitä sellaisia päiviä, jolloin olet ollut estynyt työskentelemään. Näitä ovat muun muassa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivät (enintään 6 kk ajalta), poissaolopäivät sairauden tai tapaturman takia (enintään 75 työpäivää), lomautuspäivät (kokoaikaisessa lomautuksessa enintään 30 työpäivää kerrallaan), sairauden leviämisen estämiseksi annettu määräys sekä opintovapaa (enintään 30 työpäivää).
Mikäli teet töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, et ansaitse ollenkaan lomaa. Sinulla on kuitenkin oikeus halutessasi saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Voit itse valita, käytätkö oikeuttasi vapaaseen vai et.
Vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Vuosilomalaissa lomautus on huomioitu työssäolon veroisena aikana. Kokoaikaisen lomautuksen osalta ansaitset vuosilomaa lomautuksen aikana enintään 30 työpäivää vastaavalta ajalta kerrallaan. Jos palaat lomauttamisen jälkeen töihin ja tulet uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudelleen.
Jos kyse on taas osa-aikalomautuksesta, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos osa-aikalomautuksesi jatkuu uuden 1.4. alkavan lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
Vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Vuosilomalaissa sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo huomioidaan työssäolonveroisena aikana enintään 75 työpäivän osalta per lomanmääräytymisvuosi.
Sinulla on kuitenkin oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, jos ansaitsemasi vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäivien avulla sinulle siis taataan vähintään 24 päivän eli 4 viikon palkallinen vuosiloma. Lisävapaapäivät eivät ole kuitenkaan vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eli niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Oikeus lisäpäiviin katkeaa, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Vuosilomaa ansaitaan etukäteen ja kertyneet vuosilomat pidetään lomanmääräytymisvuoden jälkeen lomakaudella.
Eli lomanmääräytymisvuoden 1.4.2019–31.3.2020 aikana kertynyt kesäloma (24 arkipäivää) on tarkoitettu pidettäväksi 2.5.–30.9.2020 välisenä aikana ja talviloman osuus (6 arkipäivää) lomakauden ulkopuolella 1.10.2020–30.4.2021 välisenä aikana.
Työsuhteen kestäessä vuosilomaa ei voida maksaa rahana, vaan se on annettava pitää vapaana.
Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä. Arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Näin ollen normaalit lauantaitkin kuluttavat lomaasi. Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu siis kuusi päivää.
Välillä törmää väitteeseen, että kutakin viittä lomapäivää kohden laskettaisiin myös yksi ”laskennallinen” lauantai. Tällaista määräystä ei vuosilomalaissa kuitenkaan ole. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Vuosilomaan ei siis ole pakko sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Jos olet lomalla maanantaista sunnuntaihin, lomapäiviä kuluu kuusi. Jos taas lomaa on tiistaista torstaihin, kuluttaa se kolme lomapäivää. Kannattaa muistaa, että työnantajan ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä työntekijän toivetta pitää vuosilomaansa osissa.
Vuosilomalain mukaan juhannusaatto ei ole arkipäivä, joten se ei kuluta vuosilomaa.
Myöskään juhannus kirkollisena pyhänä ei kuluta lomaa, eli jos lomailet juhannusviikolla koko viikon, kuluu lomaa vain neljä päivää.
Työnantajan on selvitettävä työpaikalla vuosiloman antamisessa noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä huomioimaan työntekijöiden ehdotukset ja tasapuolinen kohtelu lomia sijoittaessaan, mutta viime kädessä työnantaja määrää kuitenkin vuosilomien ajankohdat.
Työnantajasi tulee ilmoittaa sinulle loman alkamisesta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, mutta kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Koronaepidemia saattaa aiheuttaa joillakin työpaikoilla tarpeen käyttää lain sallimaa lyhyempää eli edellä mainittua vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa. Mikään automaatio tämä ei kuitenkaan ole, vaan työnantajan tulee pystyä perustelemaan, miksi kuukauden ilmoitusaika ei ole mahdollinen.
Lomaasi ei saa määrätä alkavaksi vapaapäivinäsi ilman suostumustasi, jos tämä johtaisi lomapäiviesi lukumäärän vähenemiseen.
Työnantaja on lähtökohtaisesti sidottu ilmoittamaansa tai sopimaansa vuosiloman ajankohtaan. Siirtäminen on mahdollista vain siitä sopimalla.
Jos työnantaja kuitenkin työnantajan tulkintaetuoikeuteen vedoten siirtää vuosilomaasi, on turvallisinta noudattaa työnantajan määrätystä. Työnantajan tulee kuitenkin korvata sinulle kaikki vuosiloman siirtämisestä aiheutuvat vahingot.
Kesä- ja talviloma on annettava työntekijälle yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa yli 12 arkipäivää ylittävää kesäloman osuutta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijän aloitteesta on mahdollista myös sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus loman pitämisestä lyhennettynä työaikana on tehtävä kirjallisesti.
Lisäksi on mahdollista sopia, että vuosilomaa pidetään ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
Voidaan myös sopia, että 12 arkipäivää ylittävä loma pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Lomautus ei vaikuta työntekijän oikeuteen pitää vuosilomaa.
Sinulla on oikeus saada pitää kesälomasi lomautuksesta huolimatta lomakaudella eli 2.5.–30.9., vaikka olisit lomautettuna koko tuon ajan. Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kuten normaalitilanteessakin. Jos vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettu tai sovittu ennen lomautusta, sitoo ilmoitus tai sopimus työsuhteen kumpaakin osapuolta.
Loman ajankohta ja lomapalkka tulee ilmoittaa työttömyyskassaan.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä tai työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada sovittu palkka myös vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkka kuukausipalkan osalta lasketaan käytännössä usein käyttämällä kuukausipalkan jakajana lukua 25 ja kertomalla näin saatava lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.
Provisio- ja tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (hieman pienempi kuin lomapäivien lukumäärä). 24 arkipäivän mukainen kerroin on 22,2.
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tosiasiallisesti tekemien työpäivien lukumäärällä. Tällöin ei jaettavassa oteta huomioon loma- tai sairausajalta maksettua palkkaa, lomarahaa eikä -korvausta eikä vastaavasti jakajassa loma- taikka sairausaikaa.
Jos työntekijällä on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat edellä kerrotulla tavalla kummastakin erikseen ja maksetaan yhteismäärä lomapalkkana. Palkkaan kuuluvat luontoisedut, kuten esimerkiksi autoetu, on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Sinulla on oikeus saada loman ajalta vuosilomalain mukaisesti vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkasi. Kuukausipalkka tulee maksaa sovitusti myös loman ajalta, mutta myös esimerkiksi omaan myyntiin perustuva provisio tulee huomioida vuosilomapalkassa.
Provision osalta lasketaan ensin keskimääräinen päiväprovisio. Vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskipäiväprovisio lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvällä vuosilomalain kertoimella. Jos sinulla on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat edellä kerrotulla tavalla kummastakin erikseen ja maksetaan yhteismäärä lomapalkkana. Provisiomalleja on kuitenkin erilaisia ja tarvittaessa tapauskohtaisesti selvitetään, miten varmistetaan lain edellyttämä täysi palkka vuosiloman ajalta.
Kyllä, palkka jo tehdystä työstä tulee maksaa sovitun mukaisesti ja myös loma-ajalta olet oikeutettu samaan täyden keskimääräisen palkan. Tyypillisestihän esimerkiksi toukokuussa tehdyistä kaupoista maksetaan provisio kesä– tai heinäkuussa. Tällainen loman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei poista oikeuttasi saada vuosiloman ajalta keskimääräistä palkkaa.
Provisiomalleja on kuitenkin erilaisia. Jos provisio määräytyisi myös muun kuin oman myynnin tai myötävaikutuksen perusteella, voidaan tilannetta arvioida tapauskohtaisesti.
Välillä tosiaan kuulee väitteitä siitä, että provisiopalkkaiselle työntekijälle ei tarvitse maksaa keskimääräistä palkkaa, koska hänelle maksetaan lomakuukautenakin provisiota. Tämä näkemys on usein virheellinen.
Provisiopalkkainen työntekijä suorittaa tyypillisesti työnsä huomattavasti aikaisemmin kuin palkka erääntyy maksettavaksi. Esimerkiksi toukokuussa tehdyistä kaupoista maksetaan provisio kesäkuussa tai heinäkuussa. Työntekijä voi siis saada lomansa aikana myös provisioita ennen lomalle jäämistä tekemästään työstä. Tällainen loman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei oikeuta olemaan maksamatta vuosiloman ajalta keskimääräistä palkkaa.
Provisiojärjestelmiä on kuitenkin erilaisia. Jos provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta, voidaan tilannetta arvioida toisinkin.
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä.
Työnantajasi on velvollinen antamaan sinulle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.
Jos sairastut, on sinulla tietyin edellytyksin oikeus saada vuosilomaasi siirrettyä myöhempään ajankohtaan. Vuosilomalain säännökset vaihtelevat riippuen siitä, sairastuuko työntekijä ennen vuosilomaa tai vuosiloman aikana.
Kun työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa, hänellä on oikeus saada vuosilomansa siirretyksi. Työntekijän tulee kuitenkin pyytää vuosiloman siirtoa työnantajalta mahdollisimman pian ja esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään työnantajan pyynnöstä. Huomionarvoista on, että pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen ei siis riitä, vaan vuosiloman siirtämistä on lisäksi nimenomaisesti pyydettävä. Loman siirto kannattaa pyytää kirjallisesti.
Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijän oikeus saada loma siirretyksi myöhempään ajankohtaan alkaa vasta kuuden ”omavastuupäivän” jälkeen. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Kuusi omavastuupäivää voi siis tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on vähintään 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Loman siirtämistä tulee tässäkin tilanteessa pyytää viivytyksettä ja työkyvyttömyydestä tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys.
Työnantajalla on oikeus määrätä siirtyvän vuosiloman ajankohta. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Sairauden perusteella siirretty kesäloma on annettava 30.9. mennessä ja talviloma 30.4. mennessä. Jos loman antaminen tällä tavalla ei olisi mahdollista, loma on annettava seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi olisi tuolloinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksena. Tämä on ainoa poikkeus sääntöön, että vuosilomaa ei voi vaihtaa rahaksi.
Työntekijä voi olla lomalla irtisanomisajallaankin. Loman pitämisestä voidaan aina sopia. Jos kyse on siitä, että työnantaja määrää työntekijän lomalle, tulee työnantajan irtisanomistilanteissakin noudattaa vuosilomalain määräyksiä ilmoitusajoista ja lomakausista.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävän osan lomastaan. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osuus, mikäli siitä ei aiheudu tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
Tästä säästetystä lomasta käytetään nimitystä säästövapaa. Vuosiloman säästämisestä on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.
Säästövapaa pidetään työntekijän määräämänä vuonna tai vuosina. Tarkemmasta ajankohdasta tulisi sopia. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle säästövapaan pitämisestä vähintään neljä kuukautta ennen säästövapaan alkua.
Vuosiloman säästämisestä kannattaa aina sopia kirjallisesti.
Lomarahasta käytetään toisinaan myös nimitystä lomaltapaluuraha. Lomarahan maksaminen ei perustu lainsäädäntöön, vaan sovellettavaan työehtosopimukseen, työnantajan noudattamaan käytäntöön tai työsopimuksen ehtoon.
Työehtosopimusten perusteella työntekijälle maksetaan yleensä lomarahana 50 prosenttia hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
Työehtosopimuksissa lomarahan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Joillakin aloilla lomaraha maksetaan myös silloin, kun työsuhde päättyy loman aikana taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä ja kun työntekijä siirtyy eläkkeelle.
