Muutoksen tuoja

Kun on vain yksi elämä, kannattaako se käyttää muiden määrittelemän polun tallaamiseen? Riikka Tannerille työelämä ei tarkoita rappusia, joita on tarkoitus kiivetä jatkuvasti ylöspäin. Sen sijaan hän kerää uraportfolioonsa mahdollisimman paljon kiinnostavia kokemuksia.

Lineaarisen jatkumon sijaan hänellä onkin, toistaiseksi, neljä uraa. Ensimmäinen alkoi opiskeluaikojen loppupuolella Fujitsussa vanhempainvapaan sijaisuudella. Yhteiskuntatieteilijänä teknologiayrityksissä hän on joutunut muotoilemaan itselleen sopivia rooleja. Erilainen maailmankuva on osoittautunut kuitenkin rikkaudeksi.

− Valtiotieteissä korostuu systeemiajattelu. Siinä katsotaan, miten erilaiset tekijät vaikuttavat toisiinsa ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita yhteiskunnassa syntyy. Liiketoiminnan kehittäminen ja strategiatyö ovat nimenomaan tätä, Tanner sanoo.

Tanner viihtyi Fujitsussa melkein 12 vuotta. Japanilainen yhtiö oli tuolloin ainoa ei-amerikkalainen globaali teknologiajätti. Siellä näkyi vahvasti Lean-filosofia, jonka ydin on – toisin kuin nykyisin usein mielletään – ihmislähtöisyydessä. Kun kilpailevissa yrityksissä tuijotettiin seuraavan kvartaalin lukuja, Fujitsulla tavoitteet olivat kauempana. Se antoi aikaa keskittyä ja tehdä asiat huolella.

− Kuvaavaa on, että Fujitsulla on yksi Suomen suurimmista työntekijöiden paluumuuttoprosenteista. Se kertoo enemmän kuin moni muu asia.

Ihmislähtöisyyden kärjessä oli kuitenkin asiakas. Fujitsussa ajateltiin aina ensin, mitä vaikutuksia kullakin toimenpiteellä on asiakkaalle. Sitten pohdittiin, miten se vaikuttaa tiimiin ja vasta kolmanneksi, mitä tapahtuu numeroille.

− Koen olevani etuoikeutettu, että sain viettää urani kriittisimmät vaiheet siellä, missä ihmis- ja asiakaslähtöisyys toteutuvat aidosti arjessa. Minut on ikään kuin kovakoodattu siihen, Tanner sanoo.

Ihmiset mukaan

Muutoksella on ollut suuri rooli Tannerin uraportfoliossa. Ensimmäistä uraa Fujitsussa väritti voimakkaasti digitaalinen transformaatio: sen aikana siirryttiin maailmaan, jossa jokaista paperia ei enää printattu ja jolloin sähköposti tuli työvälineeksi.

Toinen ura on konsultin ura, ja se kytkeytyy vahvasti muutosjohtamiseen ja siirtymään tuotantolähtöisestä ajattelusta asiakas- ja ihmislähtöiseen ajatteluun. Kun Tanner siirtyi konsultiksi vuonna 2018, johtamisessa alkoi korostua strategiamuotoiluajattelu. Se oli uusi ulottuvuus ihmis- ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen.

Tanner oli Suomessa yksi ensimmäisiä, jotka yhdistivät muotoiluajattelun strategiatyöhön. Se, kuinka ihmiset saa mukaan strategiatyöhön ja osaksi yhtiön tarinaa, on hyvin lähellä hänen sydäntään. Tannerilla on tekeillä aiheesta myös kirja – yksi hänen uristaan onkin kirjailijanura.

− Mikään strategia ei mene käytäntöön, jos työntekijät eivät ymmärrä sitä ja sitoudu siihen.

Konsulttiurallaan Tanner on päässyt todella viemään asiakas- ja ihmislähtöisyyttä eteenpäin sekä opastamaan, kuinka muutos viedään organisaatioissa läpi. Uralle mahtuu useampi eri työnantaja, joista viimeisin oli asiakaskeskeisen liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut Frankly Partners.

Konsulttina oppimiskäyrä on jyrkkä: lyhyessä ajassa pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin yrityksiin ja niiden toimintatapoihin. Asiakkaat odottavat sparraamista, haastamista ja aidosti uudenlaista ajattelua. Ylimmän johdon kanssa työskenneltäessä kantavana ajatuksena on usein muutos ja se, miten yrityksen pitää uudistua, jotta se pysyy kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

− Muutoksen nopeus tekee tästä samaan aikaan kiinnostavaa ja haastavaa. Sykli on kiihtynyt, ja tänä päivänä yrityksiltä ja johtajilta odotetaan paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Tanner sanoo.

− Olen miettinyt, ymmärretäänkö organisaatioissa, että itse asiassa johtamisen tarve on kasvanut huomattavasti. Samaan aikaan on siirrytty paljon itseohjautuvampiin malleihin. Siinähän johtamisen tarve ei vähene vaan muuttaa muotoaan.

Tannerin mukaan itseohjautuvat mallit eivät vähennä johtamisen tarvetta vaan muuttavat sitä.

Työelämää määrittelemässä

Seuraava muutosaalto on tekoäly. Se yleistyy ja tekee pian monet työt ihmistä paremmin. Mitä johdetaan silloin?

Tähän liittyy Tannerin kolmas ura yrittäjänä. Hän on tehnyt sivutoimisena yrittäjänä jo viiden vuoden ajan Johdon agendalla -podcastia ja -tutkimusta, joissa pureudutaan nimenomaan tulevaisuuden johtamiseen ja megatrendeihin. Johdon agendalla syntyi Tannerin turhauduttua siihen, että monissa johtoryhmissä keskityttiin vain operatiivisiin asioihin.

− Tekoäly suoriutuu todennäköisesti parin vuoden päästä tietotyöstä meitä paremmin. Vielä se ei kuitenkaan ajattele tai vuorovaikuta meidän puolestamme. Tulevaisuudessa johdetaan tietotyön sijaan ajatustyötä, Tanner sanoo.

Muutos on niin merkittävä, että hän uskoo jokaisen yrityksen joutuvan keksimään itsensä uudelleen viiden vuoden sisällä. Nyt ajatus on vielä haastava: mitä ajatustyö käytännössä on, miten sitä johdetaan ja mitataan?

− Olen superinnoissani, että saan elää tämän muutoksen. Meidän sukupolvemme saa määrittää, mitä ajatustyö on ja miten sitä johdetaan.

Tanner uskoo, että jatkossa työ irtoaa yhä enemmän työpaikoilta. Yhä useampi valitsee itse, millaisiin projekteihin osallistuu, mille firmalle, kenen kanssa ja kuinka paljon työskentelee. Tänä syksynä Tanner jäi kokopäiväiseksi yrittäjäksi, sillä hän haluaa olla mukana viemässä muutosta eteenpäin ja mahdollistamassa huippuasiantuntijoille ja johtajille heidän näköisensä urapolut.

− Haluan olla osa tätä työn murrosta sen sijaan, että vain reagoisin siihen, mitä eteen tulee.