Markkinoinnin ammattilaiset tietävät jotain, mitä yritysjohdon kannattaisi kuunnella sekä hyvinä että huonoina aikoina. Nimittäin sen, että yrityksen sydänäänten heiketessä ja paniikin kasvaessa tavaraa ei pidä ainakaan piilottaa pöydän alle. Murroskohdissa myyntiin ja markkinointiin panostamalla vaikutetaan suoraan tunnuslukujen yläriviin, erotutaan tehokkaasti ja tehostetaan hyvien aikojen menestystä.
Kasvuloikkia rohkeasti markkinointiin investoimalla
– Potilas ei ole kovin terve, totesi markkinoinnin ja viestinnän johdossa mittavan uran tehnyt hallitusammattilainen Anne Korkiakoski Ylen haastattelussa 28.4.2016 kysyttäessä hänen näkemystään suomalaisten yritysten markkinoinnin silloisesta tilasta.
– Suomessa ei juuri mikään ei ole muuttunut, toteaa Korkiakoski nyt viisi vuotta myöhemmin MMA:n haastattelussa. – Potilaalla on edelleen sama perussairaus. Maailmalla, esimerkiksi jo Ruotsissa, markkinoinnin tiedetään vaikuttavan suoraan yrityksissä yläriviin ja kasvattavan valtioiden BKT:tä. Suomessa markkinoinnin ammattilaisten osaamista ei edelleenkään oteta jostakin syystä käyttöön. Erityisesti murroskohdissa on mahdollista saada aikaan kasvuloikkia panostamalla rohkeasti markkinointiin, hän korostaa. – Tyydymme Suomessa liian vähäiseen kasvuun.
Annen mukaan suora puhe, numerot ja todistusaineisto ovat markkinoinnin ammattilaisen parhaat työvälineet. Kaikenlainen alan oman jargonin käyttö ja vikkelät ilmaisut saavat jäädä kollegoiden keskuuteen. On puhuttava strategista kasvun kieltä eikä jäädä taktiselle tasolle.
Ota oma paikka kasvun tekijänä
Delegointikyvystä hyvän johtamisen osana puhutaan paljon. Mutta voiko sellaista delegoida, mitä ei itse ymmärrä? Johdon Exceleissä markkinointi nähdään edelleen kuluna eikä investointina. Markkinoinnin ammattilaisten tehtävä on siis haastaa ja perustella. Se edellyttää omalta mukavuusalueelta poistumista sekä oman ajattelun ja kielen kehittämistä.
Jospa markkinointiammattilaisten onkin otettava stetoskooppi omaan käteen ja kuunneltava omaa puhettaan? Kulkeeko puhe oikealla tasolla ja palveleeko se yrityksen kokonaisstrategiaa? Sisältääkö se faktoja ja lukuja markkinasta, asiakkaan tarpeista, mieltymyksistä ja trendeistä? Kulmahuoneeseen ja etäkokoukseen olisi tarjottava markkinatuntemusta, kasvun ja kokonaisvaltaisen asiakasymmärryksen kieltä. Lisäksi tulisi panostaa erilaisten markkinatutkimusten johtopäätösten esittämiseen tavalla, joka vaikuttaa yritysjohdon päätöksiin.
Onneksi myös yritysjohdon uudet kansainvälistyneet sukupolvet osaavat jo itsekin kuunnella markkinoinnin sydänääniä paremmin ja ymmärtää, mitä delegoivat. Hyvällä kommunikaatiolla happi kulkee, potilas jää henkiin, toipuu ja kukoistaa. Markkinointipanostukset kasvavat, ammattilaiset rohkaistuvat ottamaan paikkansa, ja hienot suomalaiset innovaatiot eivät jää enää kaupallistamatta.
