Tämä kevät jää varmasti mieliimme koronakeväänä. Kesää kohti kuitenkin mennään, ja kaikesta poikkeuksellisuudesta huolimatta kesälomakausi on käsillä. Vuosilomat herättävät normaalistikin paljon kysymyksiä, mutta tässä poikkeustilanteessa kysymyksiä saattaa nousta tavallista enemmän.
Siksi olemme koonneet vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin vuosilomasta. Huomaathan, että vastaukset on laadittu vuosilomalain perusteella. Mikäli työsuhteessasi sovelletaan jotain työehtosopimusta, saattaa työehtosopimuksessa olla joitain poikkeavia määräyksiä.
Artikkelin sisältö
- Vuosilomalaki vilisee termejä. Mitä ne tarkoittavat?
- Onko koronavirusepidemia tuonut muutoksia vuosilomalakiin?
- Miten vuosilomaa ansaitaan?
- Ansaitsenko lomaa, kun olen lomautettuna?
- Ansaitsenko lomaa, kun olen sairauslomalla?
- Milloin ansaittu vuosiloma pidetään?
- Kuluttavatko lauantait lomaa?
- Kuka päättää loman ajankohdan ja miten siitä ilmoitetaan?
- Työnantaja on ilmoittanut minulle vuosilomani ajankohdan. Voiko työnantaja nyt muuttaakin ilmoitustaan?
- Voiko työnantaja määrätä minut pitämään kesäloman pätkissä?
- Onko vuosiloman jakamisesta tai pitämisestä mahdollista sopia toisin?
- Olen lomautettuna. Miten kesälomani käy?
- Miten vuosilomapalkka lasketaan?
- Minulla on provisiopalkka ja työnantaja sanoo, että minulle ei tarvitse maksaa erikseen lomapalkkaa koska minulle maksetaan loman ajaltakin provisiota. Onko tämä oikein?
- Milloin lomapalkka kuuluu maksaa?
- Miten sairastuminen vaikuttaa vuosiloman pitämiseen?
- Milloin sairastumisen vuoksi siirretty loma pidetään?
- Minut on irtisanottu. Voiko työnantaja määrätä minut lomalle irtisanomisajalle?
- Minut on määrätty karanteeniin lääkärin toimesta. Työnantajan mukaan nämä päivät vähennetään lomistani. Onko näin?
- Voiko vuosilomaa säästää?
- Onko minulla oikeus lomarahaan?
Vuosilomalaki vilisee termejä. Mitä ne tarkoittavat?
Vuosilomasta keskusteltaessa käytetään termejä, jotka saattavat mennä helposti sekaisin. Tässä yleisimmät selityksineen:
Lomanmääräytymisvuosi
Lomanmääräytymisvuosi on ajanjakso, jolta työntekijä ansaitsee vuosilomaa eli 1.4.–31.3. Vuosilomaa ansaitaan joko 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa riippuen siitä, onko työsuhde kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden vai pidempään.
Lomakausi
Lomakausi on 2.5.–30.9. Vuosilomasta 24 päivää tulee antaa lomakaudella. 24 päivän ylittävä osa (talviloma) annetaan lomakauden ulkopuolella.
Lomapalkka
Lomapalkka on vuosiloman ajalta työntekijälle maksettava palkka.
Lomaraha
Lomaraha on työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön perustuva lisäetu. Se on tyypillisesti 50 prosenttia vuosilomalain mukaisesta lomapalkasta. Yleensä lomarahan maksamisen edellytyksenä on loman pitäminen ja töihin paluu heti loman päätyttyä. Lomarahasta käytetään toisinaan myös termiä lomaltapaluuraha.
Lomakorvaus
Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä työntekijälle maksettava korvaus kertyneistä ja pitämättömistä lomapäivistä. Työsuhteen aikana lomakorvausta maksetaan silloin kun työntekijä työskentelee niin harvoin, ettei hänelle kerry vuosilomaa.
Onko koronavirusepidemia tuonut muutoksia vuosilomalakiin?
Koronavirusepidemian vuoksi ei vuosilomalain määräyksiä ole yksityisellä sektorilla muutettu millään tavalla.
Vuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaan työntekijä ansaitsee lomaa työsuhteen aikana tehdessään työtä. Lomat ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana. Lomanmääräytymisvuosi ei ole kalenterivuosi vaan 1.4–31.3.
Jos työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun eli 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa 2 arkipäivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä 2,5 arkipäivää lomaa per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Vuosiloman enimmäismäärä vuosilomalain mukaan on 30 arkipäivää.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä siten, ettei hänelle kerry yhtäkään 14 työpäivää sisältävää kuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työpäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia.
Vuosilomalain mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, jolloin työntekijä on ollut vuosilomalla, sekä eräitä sellaisia päiviä, jolloin työntekijä on ollut estynyt työtä suorittamasta. Näitä ovat muun muassa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäivät (enint. 6 kk ajalta), poissaolopäivät sairauden tai tapaturman takia (enint. 75 työpäivää) lomautuspäivät (kokoaikaisessa lomautuksessa enint. 30 työpäivää kerrallaan), sairauden leviämisen estämiseksi annettu määräys sekä opintovapaa (enint. 30 työpäivää).
Työntekijä, joka tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei ansaitse lomaa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Työntekijä voi itse valita, käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei.
Ansaitsenko lomaa, kun olen lomautettuna?
Vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Vuosilomalaissa lomautus on huomioitu työssäolon veroisena aikana. Kokoaikaisen lomautuksen osalta vuosilomaa ansaitaan lomautuksen aikana enintään 30 työpäivää vastaavalta ajalta kerrallaan. Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen palaa töihin ja tulee uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudelleen.
Jos kyse on osa-aikalomautuksesta, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos osa-aikalomautus jatkuu uuden 1.4. alkavan lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan.
Ansaitsenko lomaa, kun olen sairauslomalla?
Vuosilomaa kertyy työssäolon perusteella. Vuosilomalaissa sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo huomioidaan työssäolonveroisena aikana enintään 75 työpäivän osalta per lomanmääräytymisvuosi.
Työntekijällä on kuitenkin oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin silloin, jos työntekijän ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta johtuvan poissaolon vuoksi. Lisäpäivien avulla työntekijälle siis taataan vähintään 24 päivän eli 4 viikon palkallinen vuosiloma. Lisävapaapäivät eivät ole kuitenkaan vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa, eli niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Oikeus lisäpäiviin katkeaa, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Milloin ansaittu vuosiloma pidetään?
Vuosilomaa ansaitaan etukäteen ja kertyneet vuosilomat pidetään lomanmääräytymisvuoden jälkeen lomakaudella.
Eli lomanmääräytymisvuoden 1.4.2019 – 31.3.2020 aikana kertynyt kesäloma (24 arkipäivää) on tarkoitettu pidettäväksi 2.5. – 30.9.2020 välisenä aikana ja talviloman osuus (6 arkipäivää) lomakauden ulkopuolella 1.10.2020 – 30.4.2021 välisenä aikana.
Työsuhteen kestäessä vuosilomaa ei voida maksaa rahana, vaan se on annettava pitää vapaana.
Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä. Arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Näin ollen normaalit lauantaitkin kuluttavat lomaa. Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu siis kuusi päivää.
Välillä törmää väitteeseen, että kutakin viittä lomapäivää kohden laskettaisiin myös yksi ”laskennallinen” lauantai. Tällaista määräystä ei vuosilomalaissa kuitenkaan ole. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Vuosilomaan ei siis ole pakko sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä. Jos työntekijä on lomalla maanantaista sunnuntaihin, lomapäiviä kuluu kuusi. Jos taas lomaa on tiistaista torstaihin, kuluttaa se kolme lomapäivää. Kannattaa muistaa, että työnantajan ei ole kuitenkaan pakko hyväksyä työntekijän toivetta pitää vuosilomaansa osissa.
Kuka päättää loman ajankohdan ja miten siitä ilmoitetaan?
Työnantajan on selvitettävä työpaikalla vuosiloman antamisessa noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä huomioimaan työntekijöiden ehdotukset ja työntekijöiden tasapuolinen kohtelu lomia sijoittaessaan. Työnantaja kuitenkin viime kädessä määrää vuosilomien ajankohdat.
Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle loman alkamisesta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, mutta kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Koronaepidemia saattaa aiheuttaa joillakin työpaikoilla tarpeen käyttää lain sallimaa lyhyempää eli edellä mainittua vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa. Mikään automaatio tämä ei kuitenkaan ole, vaan työnantajan tulee pystyä perustelemaan, miksi kuukauden ilmoitusaika ei ole mahdollinen.
Ilman työntekijän suostumusta lomaa ei saa määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.
Työnantaja on lähtökohtaisesti sidottu ilmoittamaansa/sopimaansa vuosiloman ajankohtaan. Siirtäminen on mahdollista vain siitä sopimalla.
Jos työnantaja kuitenkin työnantajan tulkintaetuoikeuteen vedoten siirtää vuosilomaa, on turvallisinta noudattaa työnantajan määrätystä. Työnantajan tulee korvata työntekijälle kaikki vuosiloman siirtämisestä aiheutuvat vahingot.
Voiko työnantaja määrätä minut pitämään kesäloman pätkissä?
Kesäloma ja talviloma on annettava työntekijälle yhdenjaksoisena, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa yli 12 arkipäivää ylittävää kesäloman osuutta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.
On esitetty näkemyksiä, että koronavirusepidemia voi joissain tapauksissa oikeuttaa loman jakamiseen. Mikään automaatio tämä ei ole, vaan työnantajan oikeutta tulee tarkastella tapauskohtaisesti.
Onko vuosiloman jakamisesta tai pitämisestä mahdollista sopia toisin?
Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työntekijän aloitteesta on mahdollista myös sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus loman pitämisestä lyhennettynä työaikana on tehtävä kirjallisesti.
Lisäksi on mahdollista sopia, että vuosilomaa pidetään ajanjaksolla, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.
Voidaan myös sopia, että 12 arkipäivää ylittävä loma pidetään viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä.
Olen lomautettuna. Miten kesälomani käy?
Lomautus ei vaikuta työntekijän oikeuteen pitää vuosilomaa.
Työntekijällä on oikeus saada pitää kesäloma lomautuksesta huolimatta lomakaudella eli 2.5.–30.9. vaikka työntekijä olisi lomautettuna koko tuon ajan. Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kuten normaalitilanteessakin. Jos vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettu tai sovittu ennen lomautusta, sitoo ilmoitus tai sopimus työsuhteen kumpaakin osapuolta.
Loman ajankohta ja lomapalkka tulee ilmoittaa työttömyyskassaan.
Miten vuosilomapalkka lasketaan?
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.
Kuukausipalkkaisella työntekijällä tai työntekijällä, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus saada sovittu palkka myös vuosiloman ajalta. Vuosilomapalkka kuukausipalkan osalta lasketaan käytännössä usein käyttämällä kuukausipalkan jakajana lukua 25 ja kertomalla näin saatava lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä.
Provisio- ja tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (hieman pienempi kuin lomapäivien lukumäärä). 24 arkipäivän mukainen kerroin on 22,2.
Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt provisiopalkka jaetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tosiasiallisesti tekemien työpäivien lukumäärällä. Tällöin ei jaettavassa oteta huomioon loma- tai sairausajalta maksettua palkkaa, lomarahaa eikä -korvausta eikä vastaavasti jakajassa loma- taikka sairausaikaa.
Jos työntekijällä on sekä pohja- että provisiopalkka, lasketaan lomapalkat edellä kerrotulla tavalla kummastakin erikseen ja maksetaan yhteismäärä lomapalkkana. Palkkaan kuuluvat luontoisedut esimerkiksi autoetu on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Välillä tosiaan kuulee väitteitä siitä, että provisiopalkkaiselle työntekijälle ei tarvitse maksaa keskimääräistä palkkaa, koska hänelle maksetaan lomakuukautenakin provisiota. Tämä näkemys on usein virheellinen.
Provisiopalkkainen työntekijä suorittaa tyypillisesti työnsä huomattavasti aikaisemmin kuin palkka erääntyy maksettavaksi. Esimerkiksi toukokuussa tehdyistä kaupoista maksetaan provisio kesäkuussa tai heinäkuussa. Työntekijä voi siis saada lomansa aikana myös provisioita ennen lomalle jäämistä tekemästään työstä. Tällainen loman aikana maksettavaksi erääntyvä provisio ei oikeuta olemaan maksamatta vuosiloman ajalta keskimääräistä palkkaa.
Provisiojärjestelmiä on kuitenkin erilaisia. Jos provisio määräytyy myös muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta, voidaan tilannetta arvioida toisinkin.
Milloin lomapalkka kuuluu maksaa?
Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman tai sen osan alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka voidaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä.
Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet.
Miten sairastuminen vaikuttaa vuosiloman pitämiseen?
Jos työntekijä sairastuu, hänellä on tietyin edellytyksin oikeus saada vuosilomansa siirrettyä myöhempään ajankohtaan. Vuosilomalain säännökset vaihtelevat riippuen siitä, sairastuuko työntekijä ennen vuosilomaa tai vuosiloman aikana.
Kun työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa, hänellä on oikeus saada vuosilomansa siirretyksi. Työntekijän tulee kuitenkin pyytää vuosiloman siirtoa työnantajalta mahdollisimman pian ja esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään työnantajan pyynnöstä. Huomionarvoista on, että pelkkä lääkärintodistuksen toimittaminen ei siis riitä, vaan vuosiloman siirtämistä on lisäksi nimenomaisesti pyydettävä. Loman siirto kannattaa pyytää kirjallisesti.
Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijän oikeus saada loma siirretyksi myöhempään ajankohtaan alkaa vasta kuuden ”omavastuupäivän” jälkeen. Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Kuusi omavastuupäivää voi siis tulla sovellettavaksi, jos työntekijällä on vähintään 30 arkipäivän mittainen vuosiloma. Loman siirtämistä tulee tässäkin tilanteessa pyytää viivytyksettä ja työkyvyttömyydestä tulee työnantajan pyynnöstä esittää luotettava selvitys.
Milloin sairastumisen vuoksi siirretty loma pidetään?
Työnantajalla on oikeus määrätä siirtyvän vuosiloman ajankohta. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Sairauden perusteella siirretty kesäloma on annettava 30.9. mennessä ja talviloma 30.4. mennessä. Jos loman antaminen tällä tavalla ei olisi mahdollista, loma on annettava seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä.
Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi olisi tuolloinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksena. Tämä on ainoa poikkeus sääntöön, että vuosilomaa ei voi vaihtaa rahaksi.
Minut on irtisanottu. Voiko työnantaja määrätä minut lomalle irtisanomisajalle?
Työntekijä voi olla lomalla irtisanomisajallaankin. Loman pitämisestä voidaan aina sopia. Jos kyse on siitä, että työnantaja määrää työntekijän lomalle, tulee työnantajan irtisanomistilanteissakin noudattaa vuosilomalain määräyksiä ilmoitusajoista ja lomakausista.
Työnantaja ei voi määrätä työntekijää lomalle karanteenin aikana.
Tilannetta arvioidaan toisin, jos työntekijä joutuu lääkärin määräämään karanteeniin loman aikana.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävän osan lomastaan. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osuus, edellyttäen että siitä ei aiheudu tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
Tästä säästetystä lomasta käytetään nimitystä säästövapaa. Vuosiloman säästämisestä on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.
Säästövapaa pidetään työntekijän määräämänä vuonna tai vuosina. Tarkemmasta ajankohdasta tulisi sopia. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle säästövapaan pitämisestä vähintään neljä kuukautta ennen säästövapaan alkua.
Vuosiloman säästämisestä kannattaa aina sopia kirjallisesti.
Onko minulla oikeus lomarahaan?
Lomarahasta käytetään toisinaan myös nimitystä lomaltapaluuraha. Lomarahan maksaminen ei perustu lainsäädäntöön, vaan sovellettavaan työehtosopimukseen, työnantajan noudattamaan käytäntöön tai työsopimuksen ehtoon.
Työehtosopimusten perusteella työntekijälle maksetaan yleensä lomarahana 50 prosenttia hänen lakisääteisestä vuosilomapalkastaan.
Työehtosopimuksissa lomarahan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Joillakin aloilla lomaraha maksetaan myös silloin, kun työsuhde päättyy loman aikana taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä ja kun työntekijä siirtyy eläkkeelle.
Artikkeli on julkaistu 4.5.2020. Artikkelia on päivitetty viimeksi 4.5.2020.