Lääketeollisuudessa konsulttina työskentelevä Saija Saapunki nauttii työnsä haastavuudesta. Saijan on tunnettava erikoislääkäreille markkinoimansa lääkkeen ominaisuudet perin pohjin. Hänen on tiedettävä, miten se vaikuttaa yhdessä muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, miten lääke tehoaa ja millaisia sivuvaikutuksia sillä on.
Kaiken Saijan jakaman tiedon on perustuttava tutkimustietoon ja faktoihin. Hänen on pysyteltävä koko ajan viimeisimmän tiedon tasalla. Työn vastapainoksi Saija on herätellyt nuoruuden harrastustaan ja aloittanut uudelleen ratsastuksen. Islanninhevosen pehmeä askellaji töltti miellyttää häntä. Metsässä Saija puhaltaa pois arjen kiireet ja keskittyy hetkeen.
– Issikalla ratsastaminen on voimaannuttavaa.
Pää täynnä ideoita
Lääketeollisuudessa myynnin parissa työskentelevien henkilöiden ammatillinen tausta on kirjava. Alalta löytyy muun muassa farmasian, terveydenhuollon, luonnontieteen ja kaupallisen alan ammattilaisia. Saija on koulutukseltaan röntgenhoitaja. Hän on työskennellyt hoitajana terveyskeskuksen röntgenissä, sairaalassa Lillehammerissa Norjassa ja yksityissairaalassa Kuopiossa.
Yksityissairaalan tiiviin työporukan kesken vallitsi korkea työmoraali ja yrittäjähenkisyys. Myynnistä ja markkinoinnista kiinnostunut Saija pääsi toteuttamaan pienessä sairaalassa myös tätä puolta itsestään. Tekipä hän tv-mainoksenkin MTV:lle.
– Minulla on aina ollut pää täynnä ideoita.
Pikkuhiljaa myyntityö ja lääketeollisuus alkoivat vetää Saijaa puoleensa. Nähtyään Savon Sanomissa työpaikkailmoituksen lääke-esittelijän paikasta maailmanlaajuisessa yhdysvaltalaisessa lääkeyhtiössä hän innostui, haki paikkaa ja sai sen. Siitä on nyt liki 13 vuotta.
Ennen nykyistä työpaikkaansa Saija työskenteli kahdessa eri lääkeyhtiössä. Uuden lääkkeen lanseeraaminen on hänestä joka kerta yhtä kiehtovaa ja innostavaa. Työssä saa seurata aitiopaikalta uusien, aiempaa parempien lääkehoitojen kehitystä. Saija muistuttaa, että vaikka lääketeollisuutta välillä kritisoidaan kaupallisuudesta, ilman sitä monen sairauden hoito vaikeutuisi.
– Tässä työssä ei pääse urautumaan. Koko ajan tulee uutta tutkimustietoa. Koen olevani etuoikeutettu saadessani seurata läheltä lääketeollisuuden innovaatioita.
Saija kertoo, että lääketeollisuudessa etsitään myös ratkaisua lääkäreiden huoleen siitä, etteivät suomalaiset aina ota heille määrättyjä lääkkeitä. Vain otettu lääke auttaa.
Lääke-esittelijästä konsultiksi
Lääketeollisuudessa on käynyt viime aikoina turbulenssi. Yt-neuvottelut ovat tuttuja lääkeyhtiöissä, ja Saijakin on käynyt muutamat sellaiset läpi. Niinpä hän ei epäröinyt, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta ryhtyä konsultiksi. Nyt Saija työskentelee vakituisessa työsuhteessa PharmaRelations Oy:n konsulttina ja lanseeraa tällä hetkellä erään japanilaisen lääkeyhtiön uutta lääkettä Suomeen.
Japanilaisyhtiön lähin toimipiste sijaitsee Tukholmassa. Ruotsissa konsultteja käytetään eri tehtävissä enemmän kuin Suomessa. Saija on tyytyväinen kilpailukykyiseen palkkaansa. Konsulttien käyttö lisää työelämän joustavuutta sekä työnantajan että konsultin näkökulmasta.
– Konsultin käyttö on järkevää esimerkiksi silloin, kun lanseerataan uutta lääkettä ja halutaan nähdä, onko sille käyttöä.
– Lääke-esittelijän työ on muuttunut paljon sinä aikana, kun olen ollut tässä mukana. Kun aloitin, toimisto oli Suomessa, kaikki esimiehet olivat täällä ja työkieli oli suomi. Nyt teen konsulttina työtä japanilaisyritykselle, työkieleni on englanti ja puhun suomea vain asiakkaideni kanssa. Saman työnantajan palveluksessa olevat kollegani tekevät töitä eri lääkeyrityksissä, mikä on rikkaus.
Numerot eivät valehtele
Saija perehtyy uusiin tutkimuksiin huolellisesti. Hän katsoo tarkkaan, millaisella potilasmäärällä ja ketä varten tutkimus on tehty, sekä kiinnittää huomiota tutkimuksen kestoon. Kaikki tutkimukset eivät vastaa käytännön potilastyötä. Esimerkiksi, jos tutkimus on tehty potilailla, joilla ei ole kyseiselle taudille yleisiä liitännäissairauksia, tutkimuksen tuloksia ei voi sellaisenaan soveltaa potilastyöhön.
– Minulla on viharakkaus-suhde numeroihin. Ne eivät hirveästi valehtele. Sisälläni asuu hoitaja, ja mietin aina, mitä tarjottavaa uudella tiedolla on potilaalle. Jokainen potilas on yksilöllinen, joten sopiva lääkehoito vaihtelee potilaasta toiseen.
Saija kertoo, että hänen asiakkaansa ovat hyvin tutkimusorientoituneita. Heistä suurin osa työskentelee erikoislääkäreinä yliopistollisissa sairaaloissa, ja he tekevät työtään potilaiden parhaaksi.
– Lääketeollisuudessa työskentely on ihan omanlaistaan myynti- ja markkinointityötä. Esimerkiksi uutta einestä kauppaavalle myyjälle riittää, että hän tuntee tuotteensa koostumuksen. Minun on tunnettava se sairaus, johon lääke on tarkoitettu, hallittava koko kyseinen terapia-alue, liitännäissairaudet ja lanseeraamani lääkkeen ominaisuudet.
– Työni on enemmän asiantuntijuutta kuin myyntiä. En voi kysyä asiakastapaamisen lopuksi lääkäriltä, ”ostaako” hän lääkkeen vai ei. Työnantajani seuraa tuloksiani apteekkimyynnin perusteella.
Lääkekonsultin työssä on hallittava suuria kokonaisuuksia. Tieto karttuu opiskelemalla, erikoislääkäreitä tapaamalla ja osallistumalla koulutuksiin sekä kongresseihin Suomessa ja ulkomailla.
– Työstäni tekee erityisen mielenkiintoisen se, että vaikka tiedän paljon, huomaan joka päivä oppivani uutta.
Aikatauluttamisen vapautta
Saijan työtahti on hektinen, kilometrejä kertyy ja hotellielämä on tullut tutuksi. Haastatteluviikolla Saija oli kolme vuorokautta Helsingissä, yhden arkiyön kotona ja loppuviikon Oulussa. Viikonloput hän viettää pääsääntöisesti kotona Kuopiossa.
Työmatkat taittuvat joko autolla tai lentäen. Saija pyrkii sopimaan yhdelle matkalle useita tapaamisia eri kaupungeissa. Vaikeinta työssä on ”logistiikka”, aina ei tapaamisia saa soviteltua siten kuin ne on päässään kalenteriin hahmotellut. Talvella on myös varattava välimatkoihin aikaa ja sää asettaa omat haasteensa. Tien päällä sattuu ja tapahtuu.
Kerran Saija huitaisi vahingossa suurella käsilaukullaan laina-auton hätävilkut päälle. Oma auto oli huollossa, eikä Saija tuntenut vieraan auton ominaisuuksia. Kojetaulu näytti laivan ohjaamolta. Hän tutki nappuloita turhautuneena mutta ei löytänyt hätävilkun sammutusnappulaa. Niinpä hän joutui soittamaan nauraen autohuollon huoltopäällikölle kysyäkseen neuvoa ennen kuin sai rajusti vilkkuvat valot sammuksiin.
Työviikosta Saija käyttää yleensä yhden päivän suunnitteluun, raportointiin ja muuhun toimistotyöhön. Hän sopii itse asiakaskäyntinsä, mikä tuo vapautta.
– Koulutukset ja kongressit on lyöty lukkoon kalenteriin, mutta muuten voin vaikuttaa aikatauluihini paljon itse. Olen onnellinen, että olen voinut siten olla mukana poikieni tärkeissä päivissä, kuten vanhojentansseissa ja penkkareissa.
Arkea hotelleissa
Matkapäivinäkin Saija pyrkii tekemään arjestaan niin mukavaa kuin vieraalla paikkakunnalla on mahdollista. Hän tapaa ystäviään, käy elokuvissa, teatterissa ja jumpassa – mitä missäkin kaupungissa on tarjolla.
– Työssäni on tärkeä pitää huolta omasta kunnosta. Siksi pyrin liikkumaan säännöllisesti ja syömään hyvin. Ravintoloissa syöminen on kehittänyt minusta kulinaristin.
Saija ei ole kyllästynyt reissaamiseen eikä hotellielämään. Hänellä on takanaan niin paljon hotelliyöpymisiä, että on ihan pakko kysyä, mikä on hänen suosikkihotellinsa.
– Esimerkiksi Lapland Hotellit ovat aika kivoja. Olen visuaalinen ihminen ja nautin siitä, että ympäristö on harmoninen. Vanhat rakennukset, historia ja persoonalliset huoneet saavat aina plussaa. Kaunis värimaailma yhdistettynä pehmoiseen sänkyyn tuudittaa minut höyhensaarille.
Saija ei koe joutuvansa luopumaan liikkuvan työnsä vuoksi mistään muusta kuin säännöllisistä aikaan ja paikkaan sidotuista harrastuksista. Jokin aika sitten hän toteutti yhden nuoruuden haaveensa ja opiskeli työn ohessa sisustussuunnittelijaksi Sisustusakatemiassa, vaikka ei vielä tiedä, tekeekö koskaan sitä työtä.
– Vietin koulutukseen liittyen hauskoja hetkiä hotellihuoneissa suhdeviivaimen kanssa piirtäen ja suunnitellen.
Ajomatkoilla Saija hoitaa niin työ- kuin yksityisasioitakin puhelimitse sekä kuuntelee kirjoja. Hän on äänikirjojen suurkuluttaja. Joskus kun kiinnostava dekkari on oikein jännittävässä kohdassa, Saija Saapunki ei meinaa malttaa nousta autosta perille päästyään. Kerran hän meinasikin myöhästyä asiakastapaamisesta Agatha Christietä kuunnellessaan.
Teksti Tiina Komi
Kuvat Merja Paakkanen