1990-luvun alussa Suomi oli syvässä taloudellisessa kriisissä. Kansantalouden vaikeuksien maksumiehiksi joutuivat valitettavan usein yrittäjät. Konkursseja nähtiin ennätysmäärä, ja niistä liian moni oli tarpeeton.
– Konkurssi on aina huonoin vaihtoehto velallisen ongelmien ratkaisemiseksi. Ennen kuin siihen ajaudutaan, kannattaa selvittää kaikki muut mahdollisuudet, sanoo Mikko Tusa.
Hän on yritysten talouden vakauttamiseen eli yrityssaneerauksiin erikoistuneen Yritysfakta Oy:n toimitusjohtaja. Tähän mennessä Tusa työtovereineen on ehtinyt olla mukana vakauttamassa yli 2 000 pk-yrityksen toimintaa. Asiakkaita on ollut käytännössä kaikilta toimialoilta.
Yrityssaneerauslaki astui voimaan 1993. Samaan aikaan tuli voimaan myös yksityishenkilöiden velkasaneerausta koskeva laki.
Kun lainsäädäntöä päivitettiin 2007, työryhmän asiantuntijajäsenenä oli Antti Tusa, Mikko Tusan isä. Hän oli perustanut 1977 yhden hengen tilitoimiston, joka sittemmin on kasvanut nykyiseksi noin 30 henkeä työllistäväksi yritysryppääksi, Fakta-yhtiöksi.
Yrityksen taloutta pitää huoltaa
Mikko Tusa vertaa yrityksen talouden huoltoa terveyden huoltoon.
– Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tuntuu toisinaan olevan samanlainen ajattelutapa kuin meillä suomalaisilla miehillä. Lääkäriin mennään turhan myöhään ja silloinkin ongelmia vähätellään. Samoin kuin verikoe paljastaa, ovatko kolesterolit ja muut arvot kohdallaan, kertoo kirjanpito lahjomattomasti yrityksen terveydentilasta.
– Ajan tasalla oleva ja oikein tehty kirjanpito on edellytys sille, että yritykselle voidaan laatia tervehdyttämissuunnitelma. Jos rästissä olevaa kirjanpitoa joudutaan tekemään jälkikäteen, se lisää kustannuksia huomattavasti.
Millaisia ovat ne oireet, joiden takia yrityksen kannattaa hakeutua hoitoon?
– Tuskin monikaan yrittäjä maksaa joka ikistä laskuaan päivälleen. Mutta silloin, kun postiluukusta alkaa tipahdella maksuhäiriömerkintäuhkauksia, pitää hälytyskellojen soida, Tusa korostaa.
Apua kannattaa hakea riittävän ajoissa. Kun vaikeudet ajan myötä pahenevat, loppulaskusta tulee sitä kalliimpi, mitä kauemmin totuus kielletään.
– Liian helposti yrittäjä tottuu karhukirjeisiin ja alituiseen sinnittelyyn – siihen, että maksaa vuodessa tuhansia, ellei kymmeniä, erilaisia korko-, maksumuistutus- ja perintäkuluja. Se on vähän sama juttu kuin se, että ihminen tottuu ylipainoon, vaikka normaalipainoisena olisi kevyempi liikkua.
Rauhoitustila ja uutta kassavirtaa
Yrityksen velkasaneerauksella on kolme tavoitetta: velkakierteen pysäyttäminen, perintätilanteen rauhoittaminen ja toimintaedellytyksen turvaaminen tulevaisuudessa.
– Velkasaneeraukseen pääsemiseksi tehdään hakemus yhdessä asiantuntijan kanssa. Käräjäoikeus hyväksyy hakemuksen ja määrää yritykselle selvittäjän ja valvojan, joka usein on sama henkilö. Hänen tehtävänään on laatia saneerausohjelma ja valvoa, että sitä noudatetaan, Tusa kertoo menettelystä.
Kun saneeraushakemus on hyväksytty, alkaa selvitysvaihe, jonka aikana yritys on niin sanotussa rauhoitustilassa. Sen ei tarvitse maksaa vanhoja velkojaan eikä niiden korkoja. Myös perintäkulut ja kaikki viivästysseuraamukset lakkaavat.
Yritys saa suojan myös konkurssiuhkaa vastaan, vaikka sillä olisi sellainen jo niskassaan eli saneeraus kiilaa konkurssimenettelyn edelle.
– Selvitysvaiheen aikana katsotaan, selviääkö potilas lääkärin avulla vai onko kutsuttava pappi paikalle, Tusa vertaa.
Yrityksen tervehdyttämiseen voi kuulua kulusopeutusta, tehostamistoimenpiteitä, katteen parantamiseen tähtääviä toimia, uusasiakashankintaa, tuotesortimentin ja palveluiden terävöittämistä ja niin edelleen.
Mikko Tusa väittää, että yrittäjät tuntevat liian huonosti yrityksen talouden perusteita.
– Se, että kassatilillä on rahaa, ei kerro paljoakaan yrityksen pitkän tähtäimen menestymisedellytyksistä. Terveellä yrityksellä on kolme asiaa kunnossa: kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus. Kääntäen, kriisitilanteessa menee ensiksi kannattavuus eli menot ovat tuloja suuremmat. Tämän seurauksena menee vakavaraisuus eli yritys velkaantuu. Lopulta, kun velalla ei enää pystytä rahoittamaan yrityksen menoja, tulee kassanpohja vastaan eli maksuvalmius menetetään.
Takaajien vastuu voidaan välttää
Vakautuksen piiriin päässeelle yritykselle laaditaan saneerausohjelma, joka kestää yleensä 5-8 vuotta. Kun saneeraus on tehty, sen olisi pitänyt korjata yrityksen velkarakenne ja parantaa maksuvalmiutta.
– Vastoin joitakin luuloja, velkasaneeraus ei tarkoita velkojen anteeksiantoa, tosin vanhoja velkoja voidaan ohjelmassa leikata. Uudet eli saneerausvaiheen aikana ja jälkeen syntyneet velat maksetaan normaalisti täysimääräisinä, Tusa selvittää.
Suomalaisia yrittäjiä, myös niitä, jotka ovat päätyneet hänen asiakkaikseen, Mikko Tusa kuvailee rehellisiksi, pitkää päivää painaviksi ja hyvää tarkoittaviksi ihmisiksi.
Monien yrittäjien velkojen takaajina ovat sukulaiset ja ystävät. Siksi ongelmista kertomista vältetään viimeiseen saakka. Tämä on kuitenkin turhaa.
– Velkasaneerausmenettelyssä takaajien asema on yleensä hyvä ja takaajien vastuu voidaan jopa kokonaan välttää. Sen sijaan konkurssissa yrittäjä yrityksineen eli velanmaksaja poistuu näyttämöltä ja velanmaksu jää takaajille, Mikko Tusa kertoo.
Case: Saneeraus pelasti viime hetkellä
Vuonna 1996 perustettu erilaisten koneiden ja laitteiden maahantuontia, myyntiä ja huoltoa harjoittava yritys singahti pian toimintansa aloittamisen jälkeen nopealle kasvu-uralle. Vuoteen 2011 mennessä liikevaihto oli jo lähes 5 miljoonaa euroa, henkilöstön määrä 10 ja kannattavuus kohtuullinen. Liikevaihdon vuosittainen kasvu oli jopa 40–60 prosenttia.
Kasvu ei kuitenkaan ollut hallittua. Kasvun vaatimat menot syntyvät näet aina ennen kuin sen ansiosta saadaan tuloja. Vuonna 2011 yrityksessä huomattiin, että käyttöpääomasta oli puutetta. Ostovelkoja oli kertynyt jo lähes miljoona euroa.
Tilanne paheni, kun yrityksen paras myyjä irtisanoutui. Liikevaihto putosi peräti 35 %. Tilannetta yritettiin paikata ulkopuolisilla myyjillä, mutta tästä syntyi vain lisäkustannuksia. Lisäksi eräässä yrityksen myymässä tuotemerkissä ilmeni laatuongelmia, mistä aiheutui jälkikorjauskustannuksia.
Vuonna 2013 alkoi näyttää siltä, että yrityksen oma pääoma painuu miinukselle. Yrittäjä kuitenkin puri hammasta ja epäröi saneeraukseen ryhtymistä.
Meni jälleen vuosi, kunnes yrittäjän vaimo otti hädissään yhteyttä Yritysfaktaan. Hän kertoi, että yritys on syvässä kriisissä ja yrittäjä itse pahoin masentunut.
Tässä vaiheessa syntyi viimein päätös yrityssaneeraukseen hakeutumisesta. Yritys sai välittömästi konkurssisuojan. Sen vanhojen velkojen maksu pysäytettiin, ja näin yritys pystyi maksamaan tulevat uudet maksut paremmin ajallaan. Myös mm. viivästyskorkojen lakkaaminen tervehdytti yritystä.
Saneerauksen jälkeen yrityksen tilanne korjaantui huomattavasti. Vanhoista veloista laadittiin maksuohjelma, jota yritys noudatti. Mahdollisuudet uuteen, hallittuun kasvuun olivat jälleen olemassa.