Myyntiedustaja King työskenteli vuosina 1999-2012 Sash WW -nimisen yrityksen palveluksessa Iso-Britanniassa sellaisen sopimuksen perusteella, josta käytettiin nimitystä ”itsenäistä työskentelyä koskeva pelkästään palkkioperusteinen sopimus” (Self-employed commission-only contract).
Kyseisen sopimuksen mukaan King sai ainoastaan palkkioita. Koska Kingille ei maksettu lomapalkkaa, ei hän myöskään voinut pitää vuosilomaa.
Isobritannialaisen tuomioistuimen päätöksen mukaan kyseinen itsenäinen edustaja oli työntekijään rinnastettavassa asemassa ja siten oikeutettu palkalliseen vuosilomaan, mutta tämä oikeus oli vanhentunut Kingin vaatiessa lomapalkkaa vasta jäätyään eläkkeelle.
EU-tuomioistuimen 29.11.2017 antaman tuomion mukaan työnantajan on työsuhteen päättyessä maksettava pitämättömistä palkallisista lomista lomakorvaus työntekijälle, vaikka kansallinen lomapalkkavaatimusten vanhentumisaika olisi kulunut umpeen.
Työntekijäksi katsotulla itsensä työllistäjällä oli työsuhteen päättyessä oikeus lomakorvaukseen yli kymmenen vuoden ajalta kertyneistä 24 viikon lomista.
Itsenäisesti työskentelevä katsottiin työsuhteiseksi
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n lakimies Jyrki Järvisen mukaan oikeustapauksessa otetaan kantaa ennen kaikkea kohtuuttoman lyhyeen kanneaikaan vuosilomapalkkaa ja -korvausta koskevassa asiassa.
Se sisältää kokonaisuudessaan kuitenkin myös mielenkiintoista linjanvetoa siitä, että Iso-Britanniassa itsenäisesti työskentelevä palkkioperusteinen myyjä on katsottu tässä asiassa työsuhteiseksi henkilöksi.
− Pelkistäen tuossa jutussa ensinnäkin Iso-Britannian kansallinen tuomioistuin on ottanut kannan, jonka mukaan kyseinen myyntiedustaja oli itse asiassa työntekijään rinnastettavassa asemassa eli työntekijä. Sen jälkeen EU otti kantaa Iso-Britannian kohtuuttomaan, kansalliseen vuosilomalakiin liittyvään vanhentumissäännöstöön. Kanne on siellä tietyissä tilanteissa nostettava kolmessa kuukaudessa. EU katsoi, ettei tällainen voi olla kohtuullista. Esimerkiksi Suomessa lomakorvauksen vanhentumisaika on kaksi vuotta eli merkittävästi pitempi. EU katsoikin lyhyen kanneajan rajoittavan työntekijän oikeuksia.
Alustayrittäjyys ja itsensä työllistäminen haastavat työlainsäädännön
MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkisen mukaan on liian aikaista ottaa kantaa siihen, onko tapauksella suurta merkitystä Suomen työoikeuteen.
Jos isobritannialainen tuomioistuin olisi jutun lopputuloksena hyväksynyt tämän provisiopalkkaisen myyjän olevan selkeästi yrittäjäasemassa, ei asia luultavasti olisi tullut lainkaan käsittelyyn EU-oikeudessa.
− Merkittävää on kuitenkin tapauksen liittyminen koko ajan laajenevaan itsensä työllistäjien, kevytyrittäjien ja toimeksiantotyötä tekevien tilanteeseen. Uudet itsenäisen työn tekemisen muodot haastavat totutut toimintatavat ja turvaverkot, jopa vuosilomalainsäädännön. Samoin ne pakottavat etsimään oikean yrittäjyyden ja näennäisyrittäjyyden rajoja.
Häkkisen mukaan on mahdollista, että myyntiedustajan on katsottu työskennelleen näennäisyrittäjänä eli hänellä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa yrittäjyytensä sisältöön niin, että hänet olisi voitu katsoa selkeästi yrittäjäksi.
− Tuomio saattaa hyvinkin tulevaisuudessa rohkaista erilaisiin työsuhteeseen liittyviin vaatimuksiin erilaisissa alustayritys- ja vastaavissa tilanteissa.