Viime aikoina profiiliaan erityisesti Aasian Slush -tapahtumissa Singaporessa, Shanghaissa ja Tokiossa nostanut Edunation haluaa tehdä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälisen vientituotteen.
Edunation haluaa Suomeen 150 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen merkitsisi huimia verkostoitumismahdollisuuksia suomalaisopiskelijoille sekä jopa kolmen miljardin euron nettohyötyä maamme taloudelle.
Singaporessa suomalaisstartupin perustajat Tuomas Kauppinen ja Harri Suominen esiintyivät yhdessä peliyhtiö Rovion nokkamiehenä tunnetuksi tulleen, nykyään monissa startupeissa taustatukena ja Edunationissa neuvonantajana toimivan Peter ”Angry Birds” Vesterbackan kanssa.
Lokakuussa näkyvyyttä puolestaan haetaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen Kiinan delegaation matkalla yhdessä suomalaisten korkeakoulujen kanssa.
Yrityksen Business Development Manager Ella Gustafsson kertoo Edunationin pyrkivän yhteistyöhön erityisesti valtiotason ja muiden julkisten toimijoiden kanssa ja tuomaan uusia näkemyksiä Suomi-brändin tunnetuksi tekemiseen.
– Osallistumme myös ihan perinteisille opiskelijamessuille, joissa tuomme rohkeasti esiin Suomea. Toistaiseksi aika harva tietää ylipäänsä maastamme, vaikka meillä olisi paljon annettavaa: korkeatasoinen koulutus, innovatiivinen toimintaympäristö, puhdas luonto jne.
Gustafsson pitää digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median roolia markkinoinnissa todella tärkeänä. Markkinoijien pitää mennä sinne, missä opiskelijat jo ovat, kuten Kiinassa WeChatiin. Lisäksi tekoälypohjaisten ratkaisujen merkitys korostuu hänen mukaansa tulevaisuudessa.
– Tekoäly tulee vaikuttamaan meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Sen hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia niin kohteiden valintaan, pääsykokeisiin, kursseihin kuin opiskelijaneuvontaankin.
Aasiassa huimaa potentiaalia
Suomen houkuttavuuden lisääminen ulkomaalaisten opiskelijoiden silmissä on Gustafssonin mielestä koko maan yhteinen asia.
Hän ehdottaa, että ensimmäiseksi helpotettaisiin opiskelijoiden maahantuloa ja korkeakoulujen hakuprosesseja. Edunation itse kehittää sähköistä hakupalvelua, jonka kautta opiskelija saisi hylkäävän tai myönteisen vastauksen vuorokauden sisällä.
Nykyään opiskelija joutuu odottamaan korkeakoulujen päätöstä useamman kuukauden. Esimerkiksi viime kevään hakukierroksella päätöstä joutui odottamaan keskimäärin 2-3 kuukautta.
Edunation toimii toistaiseksi aasiapainotteisesti. Sartupin perustajien aikaisempi yritys keskittyi luomaan länsimaisille opiskelijoille opintomahdollisuuksia Aasiassa, joten näissä maissa on jo valmiit verkostot.
– Näemme nimenomaan Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa huimaa potentiaalia. Korkeakoulutuksen tarve on näissä maissa todella suuri. Keskiluokka kasvaa ja vaurastuu niissä voimakkaasti, samoin nuorten ikäluokkien osuus väestöstä lisääntyy, Gustafsson perustelee.
Maksuista potkua kasvutavoitteille
Jo nyt yli puolet maailman opiskelijavaihdosta tapahtuu Aasiassa, ja yksistään kiinalaisopiskelijoiden liikkuvuus on miljoonaluokkaa. Aasiakeskeisyydelle on siis perusteensa.
Kuluvana vuonna Suomessa on silti vain noin 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joten Edunationin kasvutavoite on todella kova. Yritys ennakoi luvun nousevan ensi vuonna 30 000:een, mutta tästä on edelleen pitkä harppaus päämäärään.
Todellisuuden ja visioiden välinen ero ei huolestuta Gustafssonia. Hänen mielestään nyt on uskallettava ajatella isosti ja luovasti, jotta ylipäänsä jotain saavutettaisiin.
EU:n ulkopuolelta tulleille opiskelijoille tänä vuonna ensimmäistä kertaa määrätyt lukukausimaksut eivät hänen mielestä suinkaan ole jarru myönteiselle kehitykselle, päinvastoin. Suurimmassa osassa maailmaa korkeakouluopiskelu on maksullista, ja monissa Aasian maissa ilmainen koulutus helposti luokitellaan vähemmän korkeatasoiseksi.
Ulkomaalaisopiskelijoiden nykyinen suhteellisen pieni määrä on Gustafssonin mukaan todiste siitä, ettei opintojen maksuttomuus ole ennenkään toiminut houkuttimena.
– Kaikki suomalaiset opiskelijat eivät lähde ulkomaille. Lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää saisimme kansainvälistettyä heitä kotimaassa ja loisimme edellytyksiä verkostojen luomiselle. Myös monen korkeakoulun intressissä on luoda kampuksestaan kansainvälinen, Gustafsson toteaa.